Pikkuseikat ratkaisevat - Älä aja asiakasta pois!

Olen yllättynyt asiakaspalvelun olemattomasta tasosta. Siis siitä, minkälaista luolamiestasoista viestintää nykyisin voi osua kohdalle. Yksi kerta olisi mennyt sattuman piikkiin, mutta useampi vikatikki ja virhearvio nosti selkäkarvani pystyyn. Syksyn aikana kohdalleni osui useita eri tapauksia, joissa yritysten edustajat ajoivat asiakkaan luotaan pois todella tehokkaasti.

Ohessa muutama esimerkki, joista asiakaspalveluhenkilöt ja yrittäjät voisivat ottaa opiksi!

Vastaa kysymyksiin tarkasti, älä arvo vastauksia pakasta!
Ohessa ote 60-70-luvun seurapelistä, jonka peli-ideaa kannattaa välttää asiakaspalvelutilanteissa.

Käytä mahdollisuudet hyväksi

Ostoaikeissa liiketoimintaa harjoittavaa tahoa lähestyessään asiakas on tekemässä ostopäätöstä. Yrityksellä on monesti vain yksi mahdollisuus vakuuttaa asiakas puolelleen. Useimmiten se on ensikontakti, joka voi mennä täysin jakkaran alle monestakin syystä. Välillä syy on huolimattomuus, puutteellinen vastaus kysymyksiin tai vääränlainen palveluasenne.

Kilpailutus on yleinen keino arvioida vaihtoehtoja sekä eri yritysten asiantuntemusta kyseisellä alalla. Tärkeä elementti on myös saada hintatietoja, jotta budjetointi voidaan tehdä faktapohjalta arvailun sijaan. Tämä pätee yritysmaailman lisäksi myös yksityishenkilöihin ja on siten liike-elämän peruselementti, joka monessa puljussa tuntuu jääneen täysin unohduksiin.

Käytä siis tilaisuus hyväksi ja viesti asiakkaalle oikealla tavalla!

Ostopäätös perustuu aina saatuun tietoon

Yrityksen nimissä laadittu vastaus asiakkaan uteluun sinetöi firman kohtalon. Isoilla yrityksillä on omia osastoja asiakassuhteita hoitamaan ja viestintää suorittamaan aivan syystä. Kuitenkin myös pienyrittäjien olisi tsempattava tällä saralla, vaikkei aika tuntuisikaan kaikkeen riittävän. Puutteelliset tiedot viestissä voi ajaa asiakkaan kilpailijan syleilyyn.

Ymmärrä tarve

Asiakkaalla on tarve, joka pitää täyttää. Kun asiakas ottaa itse sinuun yhteyttä, hän on todella lähellä ostopäätöksen tekemistä.

Menestyt kilpailutilanteessa vastaamalla ammattitaitoisesti siihen, mitä asiakas kysyy. 

Ei näin: Pyysin eri yrityksiltä hinta-arvioita rakkaan rautaheponi eli autoni huollosta. Halusin työt ja varaosat eriteltyinä, jotta voin vertailla hintoja samalta viivalta ja saan käsityksen yleisestä hintatasosta sekä huoltotoimien kattavuudesta. Lopulliseen ostopäätökseen ei vaikuttanut hinta, vaan yritysten antama vastaus pyyntööni. 

Erityisesti mieleeni jäi erään asiakaspalvelijan lause, joka oli laitettu könttähinnan kaveriksi: "Lopulliset hinnat ja varaosat selviävät huollon jälkeen." Voitte arvata, että en valinnut kyseistä liikettä autoni huollattamiseen, koska 

a) En saanut eriteltyä hinta-arviota, vaikka sitä pyysin (Tarpeeseeni ei vastattu)
b) En voinut mitenkään asettaa summaa budjettiin (Se olisi voinut muuttua matkalla satoja euroja ja siksi kyseisen firman valitseminen olisi liian riskialtista)
c) Minulle vastattiin pikaisesti, mutta vastaus oli puutteellinen (Nopeus ei saa mennä laadun edelle)
d) En saanut mitään dokumenttia siitä, mitä tämä könttähintainen huolto tulisi sisältämään. (Raha vaihtaa omistajaa, mutta mitä saan vastineeksi?)

Asiakirjapohjat rutiinien tueksi

Etukäteen laaditut hinnastot ja asiakirjapohjat ovat toimivan yritystoiminnan kulmakivi. Asiakirjat tulisi laatia huolellisesti ja kielellisesti oikein, jotta ne antaisivat ammattimaisen kuvan lähettäjästään. Asiakirjamallien tekoon uhrattu aika maksaa itsensä ruhtinaallisesti takaisin hektisen työpäivän keskellä!

Monesti asiakas pyytää esimerkiksi tarjouksia päätöksenteon tueksi. Jotta eri yritysten vastaukset olisivat vertailtavissa, sinulta saatetaan pyytää tarjous eriteltynä. Kun kaikki elementit on jo hinnoiteltu etukäteen, tarjouksen tai hinta-arvion laatiminen käy sutjakasti valmiiseen asiakirjapohjaan aseteltuna. Asiakas näkee heti materiaalien sekä työn osuuden eriteltyinä ja mitä kustannuksia hänelle aiheutuu mahdollisesta toimeksiannosta. 

Ei näin: Pyysin jälleen tarjouksia erääseen palveluun liittyen. Koska minulla oli eri vaihtoehtoja palvelun käyttämiseksi, halusin tarjoukset kaikille eri vaihtoehdoille päätöksen tekoa varten. 

Valmiiksi muotoillun tarjouksen sijaan sain sähköpostiini hinnaston, joka oli tietojen mukaan päivitetty vuonna 2011, sekä kehoituksen laskea sen perusteella itse mahdolliset kustannukset. 

Asiakirjassa oli useita muotoiluvirheitä, jotka eivät juurikaan herättäneet luottamusta yritystä kohtaan tarkkuutta vaativien tehtävien suorittamisessa.

a) Pyysin tarjouksen, koska halusin tietää mitä palvelu maksaa (Minulla ei ole aikaa tehdä laskelmia itse)
b) Halusin käsityksen todellisista kustannuksista, en mitään kahvitauon aivopähkinää (Ammattisanastolla laadittu hinnasto on vaikea alaa tuntemattoman tulkita. En myöskään voi tietää, montako tuntia hommaan mahtaisi kyseisen puljun työntekijöiden tekemänä mennä)
c) Jos asiakkaalle toimitetaan liitetiedostona hinnasto, sen tulisi olla oikein muotoiltu sekä ajantasainen. 

Ja mikä huolestuttavinta: kolme (3) muuta saman alan yritystä eivät edes vaivautuneet vastaamaan tarjouspyyntööni!

Aikapulan selätys

Krooninen ajanpuute saattaa muuttaa viestintää töksähteleväksi, mutta asian voi ratkaista esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Luo asiakirjapohja vastaamiseen 

Kun sinulla on valmiiksi sähköisessä muodossa vastauspohja yhteystietoineen ja saateteksteineen, voit täydentää sen asiakkaan tarvitsemilla tiedoilla nopeasti. Tämä säästää aikaa ja vähentää työmäärää eli tehostaa toimintaa. Lisäksi annat yrityksestä ammattimaisen vaikutelman.

2. Vastaa asiakkaalle, mutta palaa asiaan tarkemmin paremmalla hetkellä

Monesti asiakas ei tarvitse vastausta sillä sekunnilla, joten voit vastata hänelle esimerkiksi palaavasi asiaan kahden vuorokauden sisällä -  ja sitten teet niin! Tämä antaa sinulle peliaikaa vastauksen huolelliseen laatimiseen. Samalla asiakas tietää heti, että asia on otettu hoitaakseen. 

3. Delegoi vastaaminen toiselle ammattilaiselle, jolla on paremmin aikaa sen laatimiseen

Näin voit suunnata oman aikasi muihin tehtäviin.

4. Lisää useimmin kysytyistä kysymyksistä oma osio nettisivuille

Tämä saattaa vähentää sähköpostikyselyjä dramaattisesti, kun tieto on heti asiasta kiinnostuneiden saatavilla. Vähemmän sähköposteja tarkoittaa resurssien vapauttamista muihin tehtäviin. Moderni yritys ottaa askeleen pidemmälle ja vastaa asiakkaille yritysblogin tai somekanavien kautta.

5. Tee opastusvideo laitteen käytöstä

Jos useimmat kyselyt liittyvät tuotteen käyttöön, tee nettiin ohjevideo. Näin voit nopeasti linkittää kyselijöille videon, jossa he näkevät ratkaisun ongelmaansa. 

Surkea asenne torpedoi uuden asiakassuhteen

Älä koskaan vastaa asiakkaan kyselyyn ylimielisesti tai töykeästi - asennevamma johtaa potentiaalisen asiakkaan menettämiseen sekä huonot kokemukset leviävät puskaradion ja somen välityksellä tehokkaasti. 

Ei näin: Sainpa yhdeltä firmalta hinta-arvion jälkeiseen lisäkyselyyni viestin, joka oli kirjoitettu AINOASTAAN ISOILLA KIRJAIMILLA ja koristeltu huutomerkein (!!!!!). Tämä lafka lähti välittömästi boikottilistalleni epäammattimaisen vastaustyylin takia, sillä

a) Sähköpostimaailmassa tuo on sama kuin huutaisit liikkeen tiskillä olevalle asiakkaalle (Epäammattimainen käytös)
b) Viestin sisällöstä paistoi asiakkaan aliarvioiminen ja suoranainen kettuilu (Jos ei raha kelpaa, voin sen viedä muuallekin)
c) Caps Lockin käyttö osoitti, ettei kyseinen henkilö viitsinyt tuhlata energiaansa isojen kirjainten sijoittamiseksi lauseiden alkuun (Miten mahtaa tällöin olla firman yleinen asenne työntekoon? Vaihdetaanko pultti naulaan, koska se on helpompi asentaa paikoilleen?) 

Tiedusteluihin vastaamatta jättäminen

Tämä on sitten se ärsyttävin ja ikävä kyllä yleinen moka, mihin yritysten kanssa asioidessa saattaa törmätä. Jos ei ole aikaa tai kiinnostusta ottaa kyselynmukaista tehtävää vastaan, ilmoita siitä kyselijälle rehellisesti. Kyllä kyselijää risoo odotella turhaan päätösten teon kannalta tärkeää tietoa, joten viesteihin tulisi vastata aina edes jotakin.

Toivottavasti nämä huolestuttavat ilmiöt katoavat pian!

Säästä rahaa ja aikaa: 3 ruokaa samalla kokkauksella

Tekemällä useamman ruokalajin saatavilla olevista raaka-aineista ja samalla kerralla säästyy rahaa, sähköä ja ennen kaikkea aikaa! Lisäksi ruokahävikki vähenee huomattavasti, ihannetilanteessa jopa poistuu kokonaan!

Siellä ne kypsyy sulassa sovussa (2a+b & 3).
Sapuska 1 oli tässä vaiheessa jo syöty ;)

Elintarvikkeiden suuret pakkauskoot ovat hankalia yksineläjille. Myos perheellisille tulee hieman aivojumppaa, jos poikkeuksellisesti vain osa porukasta on ruokapöydän ääressä. Mikäli ruokaa ei halua pakastaa, kokeile seuraavaa vinkkiä!

Pienillä muutoksilla sama kastike taipuu useaan pääruokaan. Ohessa äidin ja 2,5-vuotiaan tyttären viikonloppumenu, joka valmistui seuraavista raaka-aineista (mitat suuntaa antavia):

700 g Sika-nautajauhelihaa
1kpl Kesäkurpitsa
1 kpl Sipuli
1 kpl Valkosipuli (solo)
500g Tomaattimurskaa
2 dl Kermaa
1dl Maitoa
200g Olympia-sulatejuustoa
1 kpl Paprika
Reilusti juustoraastetta
(Pieni loraus sweetchilikastiketta)
Öljyä paistamiseen
Täysjyvälasagnelevyjä
Täysjyväpastaa (Nalle-kuvioinen on tytön suosikki)

Mausteeksi: Musta- ja valkopippuri, suola, oregano

Laita uuni lämpiämään 200 -asteeseen.

Sapuska 1: Pasta Bolognese

Keitä pasta ohjeen mukaan. Paista koko jauheliha suuressa paistinpannussa tilkassa öljyä. Lisää joukkoon pilkottu sipuli ja valkosipuli. Mausta suolalla ja mustapippurilla maun mukaan. Kun liha on ruskistunut, lisää joukkoon tomaattimurska ja anna kastikkeen kiehua kasaan. Lisää oregano ja tarkista maku. Heittele joukkoon muita mausteita makusi mukaan, jos kaipaat eksoottisempaa säväystä makunystyröillesi.

Nauti reilu annos pastaa ja kastiketta juustoraasteen kera. Ylijäänyt kastike käytetään ruokiin 2 ja 3.

Sapuska 2a Lasagne ja 2b Lasagne (Gluteeniton, vähähiilihydraattinen)

Laita kattilaan kunnon kermaa ja punaista maitoa. Lisää joukkoon noin 100g Olympia-sulatejuustoa sekä mausta valkopippurilla. Anna juustojen sulaa hiljalleen ja keitä kastiketta kasaan jatkuvasti sekoittaen. Leikkaa puolikas kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi.

Lado kahteen pieneen uunivuokaan vuorotellen jauhelihakastiketta, kermajuustokastiketta. Tämän jälkeen laita kerros täysjyvälasagnelevyjä (2a) tai kesäkurpitsa viipaleita (2b). Toista niin monta kertaa, kunnes vuoka on täynnä. Ripottele molempiin päälle reilusti juustoraastetta.

Laita 200 -asteiseen uuniin noin 40 minuutiksi ja sen jälkeen jätä vielä jälkilämmölle hautumaan. Jäljelle jäänyt jauhelihakastike saa vielä yhden uuden muodon sapuskassa numero 3.

Huom! Lasagne 2b on ehkä totuttua hieman nesterikkaampi, mutta oikein maukas silti.

Sapuska 3: Täytetyt paprikat (Gluteeniton, vähähiilihydraattinen)

Paistinpannun pohjalle jääneen jauhelihakastikejämän kaveriksi lisätään loput kesäkurpitsasta kuutioituna ja paistellaan miedolla lämmöllä hetki. Joukkoon lisätään loppu (100g) Olympia-juustosta sekä mahdolliset jämät kermajuustokastikkeesta. Joukkoon loraus sweetchili-kastiketta ja jätetään hautumaan.

Pese paprika ja halkaise se kahteen osaan. Poista kanta, siemenet ja valkoiset sisäosat. Aseta paprikat vuokaan ja täytä ne pannuun ilmestyneellä seoksella. Päälle reippaasti juustoraastetta ja lykkää lasagnevuokien kanssa uuniin.

Täytettä jäi vielä vaikkapa munakkaan väliin tai lämpimän voileivän päälle.

Käytä luovuutta - ja jämiä!

Näitä reseptejä muuntelemalla saat jääkaapin periltä hyödynnettyä kätevästi erilaisia elintarvikejämiä. Esimerkiksi porkkanaraastetta tai hieman yliaikaiset tomaatit viipaleina voi myös törkätä lasagneen. Paprikan täytettä taas voi jatkaa vaikkapa fetalla tai ananaspaloilla, jos niitä sattuu löytymään kotoota. 

Pääruuat ovat maukkaita ja täyttäviä juustojen ja kerman ansiosta, joten annoskoko on normaalia pienempi. Näiden kaveriksi sopii upeasti raikas salaatti vitamiineja tuomaan. 

Huomioi kuitenkin, että jos oikeasti noudatat erikoisruokavaliota (esim. gluteeniton tai vhh) on sinun vielä tarkistettava jokaisen käyttämäsi tuotteen tuoteseloste (niistä saattaa löytyä vaikka mitä yllätyksiä välillä!).

Minimoi siis ruokahukka ja kokkaa luovasti perustarvikkeista!

Tutustu myös kämmäilevän kotikokin salaisiin aseisiin julkaisussa
"Aliarvostetut pikaruoat - vinkkejä kotikokille" [19.6.2014]

Hyviä hetkiä maukkaan peruspöperön parissa!

SoMe-koordinaatit täältä

Sanelusta tekstiksi - Älypuhelin arjenhallinnassa

Tiesitkö, että alati kehittyvät kännykät mahdollistavat aivan uusia tapoja tuottaa sähköistä ja sähäkkää sisältöä? Arjen edelläkävijä sanelee kauppalistan ja lopettaa näin turhan ja aikaavievän näpräyksen kännykän mininäppäimistöllä. Ja samalla hän valmentautuu uudistuvaan työelämään huomaamattaan!

Nappaa kuva, jaa se someen ja sanele siihen liittyvä status-päivitys tai blogiteksti. Vaikka tekniikkapuoli kiinnostaisi yhtä paljon kuin kasa kanankakkaa, kannattaa silti tekstini lukaista läpi.

Taikanäppäimenä toimii mikrofonin kuva välilyönnin vieressä. Onko sinullakin tällainen? 

Itse hankin vähän aikaa sitten Samsung Galaxy Trend Plus -älypuhelimen ja piakkoin huomasin, että virtuaalisen näppäimistön voi korvata myös sanelutoiminnolla. Käytännössä laite muuttaa sanomasi tekstin kirjoitukseksi blogiin, muistioon tai muuhun julkaisuun. Sanelu on huomattavasti helpompi ja nopeampi tapa luoda sisältöä esimerkiksi blogiin älypuhelimella, sillä pienikokoinen näppäimistö ei houkuttele pitkien tekstien kirjoittamiseen perinteisellä tavalla.

Saneltu teksti hiottava ennen julkaisua

Älypuhelimen näytön pienuudesta johtuen virtuaalinäppäimistön käyttäminen vaatii rutkasti sorminäppäryyttä. Tämä ongelma poistuu, kun kirjoittamisessa käytetään hieman luovuutta ja uusia työvälineitä.

"Puheesta tekstiksi" -toiminnon pienehkönä miinuspuolena mainittakoon, että välimerkkejä ei ainakaan omalla versiollani pysty sanelemaan. Oikolukuvaiheessa on siis lisättävä välimerkit ja kappalejaot sekä haluamansa erikoisemmat ilmaisut tekstiä värittämään.

Toisaalta oikoluku ja tekstin huolittelu on joka tapauksessa tehtävä ennen julkaisua, joten en koe ongelmaa suureksi. Jos käytössä on kunnon tietokone jälkikäsittelyyn, homma hoituu todella nopeasti. Jos taas olet täysin kännykän armoilla, kannattaa tekstiä editoida osissa - esimerkiksi kappaleittain.

Sanelua tehdessä kannattaa kiinnittää huomiota selkeään artikulointiin. Välillä onnistun saneluissani oikein hyvin, välillä taas sanoja korvautuu mitä omituisemmilla yhdistelmillä. Esimerkiksi lausumani "sanelutapa" muuttui yllättäen erääksi suomenkielen yleisimmästä kirosanoista. Tällaisia kömmähdyksiä ei pidä päästää oikolukuseulan läpi viralliseen julkaisuun asti.

Heureka! Se toimii kaikkialla!

Kun sanelutoiminto on integroitu virtuaalisen näppäimistön yhdeksi osaksi, se toimii kaikissa asiakirjapohjissa, jotka ovat käytettävissä omalla älypuhelimellasi. Voit siis sanella kokousmuistion, tekstitiedoston, blogitekstin tai vaikkapa Facebook-päivityksen.

Pikkulintujen laulu taustalla on erittäin rentouttavaa kuunneltavaa, mutta se saattaa hankaloittaa sanelun muuttamista tekstimuotoon. Työskentelyolosuhteet kannattaa huomioida ja tehdä mahdollisimman rauhalliseksi ja vapaaksi taustametelistä.

Lisäksi kannattaa harkita, haluaako esiintyä julkisesti puhumassa itsekseen, vai haluaako kenties vetäytyä piiloon uteliailta katseilta sanelutekstin aikaansaamiseksi.

Hyödynnä tekniikkaa vapaa-ajalla - valmentaudu tulevaisuuden työtehtäviin!

Sanelutoiminto ei ainoastaan helpota ja nopeuta esimerkiksi muistioiden laatimista, vaan se myös tehostaa toimintaa poistamalla ylimääräisen työvaiheen sanelun muuttamisessa tekstidokumentiksi käsin. Kehittyvää tekniikka kannattaa hyödyntää aktiivisesti vapaa-ajallakin, sillä tämä on väkisinkin työelämän uusi suuntaus.

Tällä hetkellä saneluiden purkamiseen eli puhtaaksi kirjoittamiseen kuluu lukuisia henkilötyötunteja, vaikka sama toiminta olisi toteutettavissa erilaisilla työvälineillä ja ohjelmistoilla. Uuden tekniikan kehittämiseen panostetaan kokoajan lisää ja luonnollisestikin rutiineja helpottavat työvälineet on suotavaa valjastaa myös työelämän käyttöön sopiviksi.

Kotiopettaja aina mukana

Kieltä vaihtamalla on myös mahdollista opiskella esimerkiksi vieraiden kielten ääntämistä. Taskussa olevan kännykän voi kätevästi muuttaa  kotiopettajaksi. Valitse kieliasetuksista jokin vieras kieli ja testaa, miten hyvin se tunnistaa lausumasi fraasit ja sanat. Tässäpä myös hauska ohjelmanumero illanistujaisiin, sillä suomalainen aksentti ei ole kovin helppo tunnistettava sähköiselle sihteerille. Lauseiden sisältö saattaa olennaisesti muuttua matkalla luoden samalla koomisia kokonaisuuksia.

Luova teksti muokkautuu tajunnanvirrasta

Runoilijoille, kirjailijoille tai muille sanasepoille sanelun hyödyntäminen on loistojuttu. Lausu runo, hio sen ulkoasua ja edessäsi on julkaisuvalmis tuote! Samalla kertaa saat tallennettua ajatuksia ja ideoita sekä kaupanpäälle aivomyrskyn tuotokset ovat käyttövalmiina tekstiasiakirjamuodossa.

Mitähän sitä seuraavaksi sanelisi? Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat!

Tämä teksti on saneltu älypuhelimen tekstitiedostoksi, joka on tallennettu virtuaalipalvelimelle (Blogger-sovellus ei toiminut sillä hetkellä). Jälkityöt eli välimerkit, otsikot, kappalejaot ja oikeinkirjoituksen tarkistus on tehty tietokoneella Bloggerin tekstieditorissa.

Ajastettu sähköposti pelastaa aikarasismin kynsistä

Ihmettelin ääneen läheisilleni, kun en saanut vastausta erääseen lähettämääni sähköpostiviestiin. Eräs heistä loi minuun pitkän katseen ja kysyi: "Lähetitkö viestin yöllä?".

Jep, lähetin. Ajattelin, ettei sillä ole merkitystä. Mutta taitaa sillä olla.

Vartti aikaa lähettää uskottava sähköposti. Vieläkö ehtii oikolukea sen ja kaikki liitteet? 

Lähettämäni viesti liittyi työnhakuuni ja halusin reagoida vastapuolen lähettämään viestiin nopeasti. Halusin vastaukseni ja lähettämäni liitteiden olevan vastaanottajalla heti aamusta hänen työpäivänsä alkaessa ja aiemmin päivällä minulla ei ollut mahdollisuutta olla koneella. Lisäksi tiesin, etten heti aamustakaan pääsisi tietokoneen ääreen, joten tämä oli kätevin vaihtoehto sillä hetkellä. Viestin huolitteluun kului aikaa, koska halusin varmistaa, ettei joukossa ole yhtäkään virhelyöntiä. Olipas siitä paljon hyötyä!

Ajastettu sähköposti ratkaisisi ongelman

Olen tuosta tapauksesta lähtien etsiskellyt kätevää työkalua sähköpostiviestinnän tueksi, sillä usein olisi tarvetta lähettää ajastettuja viestejä heti lähtevien sijaan. Etenkin työelämään liittyvien viestien ajastustoiminnosta olisi konkreettista hyötyä, sillä normaalista poikkeava aikaleima saattaa aiheuttaa viestin saajassa "liian-vilkkaan-mielikuvituksen"-syndrooman, sillä viestin lähettäjää ei tunne entuudestaan. Esimerkiksi rekrytoija saattaisi kummastella keskellä viikonloppuyötä tullutta työhakemusta ja kipata sen suoraan roskakoriin edes lukematta sitä!

Toimistoaika ei ole ainoa oikea

Yhteiskuntamme pyörii pitkälti "virastoaikaisessa" aikakuplassa, jossa vielä lomakaudetkin lamauttavat yritykset horrostilaan - esimerkiksi kesän tullen. Alati muuttuva työelämä kuitenkin tarvitsisi joustavuutta ja ymmärrystä aikataulutuksen suhteen, sillä tulevaisuudessa vuorotyökin saattaa yleistyä täysin uusilla aloilla. Lisäksi sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet työ- ja yritysmaailmassa edellyttävät, että asioihin reagoidaan nopealla rytmillä kellonajasta riippumatta. Ainakin mikäli halutaan erottua muista.

Joidenkin ihmisten luontainen rytmi sopii työntekoon yöllä. Omasta kokemuksesta tiedän, että yötyötä tekevän ihmisen arkirytmi kääntyy päälaelleen. Yötyöläinen nukkuu päivällä, kun pääosa yhteiskunnasta on hereillä. Tämä tarkoittaa sitä, ettei henkilö välttämättä ole toimistoaikaan puhelimitse tavoitettavissa, hän ei pääse heti noutamaan postipakettia konttorin aukioloaikoina tai hänen lähettämänsä sähköposti saattaa tulla kummalliseen aikaan - yöllä.

Toimistoajasta poikkeavaan viestittelyyn sisältyy aina riski

Perjantain ja lauantain välisenä yönä kello 22:45 Noora tai Niko Normaali on saunassa virvoitusjuoma kourassa valmistautumassa viikonlopun rientoihin. Vuorotyötä tekevä yövuorolainen saattaa samaan aikaan istua duunipaikan parkkipaikalla ja lähettää tärkeän sähköpostin älypuhelimellaan nopeasti ennen oman työvuoronsa alkua, jotta se ehtisi perille säädetyssä aikarajassa.

Tuntematon vastaanottaja saattaa tulkita viestin lähetysajankohdan väärin. Jos hän ei tiedä henkilön vuorotyöstä tai muusta arjesta, hän saattaa tehdä mitä hurjimpia oletuksia. Etenkin viikonloppuöisin lähetetyt viestit kuuluvat tähän riskiryhmään.

Toivon olevani väärässä, mutta tämä on täysin mahdollista: toimistoaikaan työskentelevä vastaanottaja nyrpistää nenäänsä myöhäisillassa tulleelle sähköpostille miettien, että sen lähettäjä on kännissä, uniongelmainen tai muuten arveluttava tapaus - muutenhan hän lähettäisi viestin "normaaliaikaan". Klik vaan ja viesti on kätevästi siirretty roskakoriin.

Vastaanottaja ei tiedä sitä, että viesti on voitu lähettää vaikkapa rankan iltavuoron jälkeen, kun vihdoin on hetki aikaa koota ajatuksensa viestiin. Tai sitä, että viesti on voitu lähettää vasta kun sairas lapsi on saatu yöunille (sillä päiväsaikaan koneelle ei välttämättä pääse lainkaan). Tai sitä, että koiravanhus saattaa vaatia yhtä ylimääräistä ulkoilua keskellä yötä ja uni ei tulekaan silmään heti sen jälkeen omistajalle, vaikka koira kuorsaakin jo omassa pedissään.

Vastaanottajan ei tarvitsekaan tietää syitä viestin aikaleimalle, mutta ennakkoluulot ja tuomitseminen viestin lähetysajankohdan takia ei ole sallittavaa. Se on aikarasismia.

Auttaako bumerangi ongelmaan?

Löysin Googlen G-mailiin asennettavan lisäosan - Boomerangin - jonka pitäisi pystyä siihen, mitä haluan. Sen pitäisi pystyä lähettämään viestini valittuna ajankohtana, vaikken itse pääsisi sillä hetkellä koneelle. Sen pitäisi pystyä siihen, mihin en itse aina pysty - lähettämään tärkeät mailit toimistoaikaan!

Olen vasta asentanut sovelluksen ja nyt alkaa ahkera testailu. En koskaan luota mihinkään sovellukseen välittömästi, vaikka esittelyteksti olisi kuinka upea tai laadittu esittelyvideo kuinka ihana, kätevä ja helppo - kuin ostosTV:ssä konsanaan. Arvostaisinkin kommentteja, mikäli joku muu on tutustunut tähän gmailin lisäosaan ja käyttänyt viestien ajastusominaisuutta onnistuneesti.

Ensimmäinen testiviesti ainakin onnistui. Ikäväkseni on kuitenkin todettava, että jenkkipohjainen sovellus ei ihan suoraan istu suomalaiseen käyttöympäristöön. On huomioitava esimerkiksi kellonajoissa päivän jaottelu AM ja PM muotoon. Jos tämän mokaa (50% mahdollisuus), viesti lähtee jälleen epäilyttävään aikaan! Kello 14:00 on eri asia kuin 02:00. Lisäksi muuten suomeksi oleva G-mailini sai nyt kaverikseen englanniksi olevia osioita, joiden käyttö on tottuneelle kyllä helppoa, mutta esimerkiksi kieltä osaamattomille ei.

Kun kilpailu työmarkkinoilla on kovaa, muodostuu pienistäkin asioista suuria. Jos sovellus toimii, pääsen takaisin samalle viivalle muiden työnhakijoiden kanssa ja eroon aikarasismista

- kellonajasta riippumatta.

---

Kiitos vierailustasi <3

Ps. Katsohan tämän viestin lähetysaikaa. Aloitin kirjoittamisen lapsen päiväuniaikaan kello 12-13, mutta en tuolloin ehtinyt viimeistelemään julkaisua. Palasin koneelle kello 21 lapsen mentyä nukkumaan touhukkaan ja aktiivisen perheillan jälkeen ja nyt viesti vasta pääsee julkaisuun.

Olisin voinut tämänkin ajastaa parempaan ajankohtaan, mutta en halua. Ei minun tarvitse, koska lukijoideni joukossa tuskin on yhtäkään aikarasistia. Hyvää yötä siis Ihanat <3

Piipityksellä rutiinit haltuun

Välillä päässä pyörii monta asiaa samanaikaisesti, eikä itsekään aina pysy ajatustensa perässä. Aina on kiire ja silti lapsen kannalta tärkeistä rutiineista tulisi pitää kiinni. Krooninen aikapula on tuttua monelle ja vuorokauden rytmittäminen on välillä hankalaa. Ei, emme ole hankkineet lemmihiirtä van piipityksen aiheuttaa elektroniikkahärveli. Apuun tuli yllättäen kännykkä.

Perheessämme iltaohjelman sekoittaa välillä taaperon vastarinta nukkumaan mentäessä. Vau.fi sivuston artikkelissa käsiteltiin tätä mielenkiintoista ilmiötä, joka toisinaan tahtoikäisen kaksivuotiaan taloudessa pompsahtaa esille. Kuten artikkelissa kerrotaankin, rutiinit ovat äärimmäisen tärkeitä lapsen kannalta ja etenkin yöpuulle mentäessä.

Meillä unitaistelut on käyty aina silloin, kun arkirytmi on jostain syystä häiriintynyt. Yleensä nämä ajankohdat ovat olleet sairastelun jälkeen tai unirytmin muuttuessa lapsen kasvaessa. Tämänkertainen notkahdus tuli siitä, että iltarutiineihin aiemmin kuulunut kylvetys oli jätettävä pois ja äiti lepsuili ruoka- ja päiväuniajoista. Lisäksi samaan aikaan tuli ajankohtaiseksi säätää sisäinen kellomme päiväkodin aikatauluihin.

Vilkaisu peiliin kartoittaa tilannetta

Aina nukahtamisongelmien ilmettyä olen katsonut kriittisesti peiliin. Onko käytökseni muuttunut? Olenko ollut tarpeeksi johdonmukainen? Olenko pitänyt rutiineista kiinni? Onko perheemme toimintaan tullut muutoksia? Onko aikataulut muuttuneet matkustelun tai uuden harrastuksen takia? 

Kun miettii omaa käytöstään lapsen näkökulmasta, saattaa oivaltaa syyn muutoksille. Nyt viimeisimmässä tapauksessa ymmärsin pitäneeni rutiineista ja aikatauluista huonosti kiinni, mikä taas venytti päiväunien nukkumisen liian myöhäiseksi iltapäivään. Tällöin yöunille mentäessä lapsi oli liian virkeä ja rauhoittuminen hankalaa. Samanaikaisesti iltarutiinit olivat muuttuneet.

Apua aikatauluun

Olen luovimmillani yöllä ja mikäli työstän jotain projektia, tämä vaikuttaa yöuniini. Tällöin myös päivärytmi hetkellisesti kärsii. En ole koskaan ollut kellon orja, mutta nyt päätin lapseni hyvinvoinnin takia päästää kellon hetkellisesti pomokseni. Laitoin kännykkään muistutukset itselleni uudesta arkiaikataulusta. Tätä ruotuunpalautusjaksoa toteutan viikon verran, jolloin uusi aikataulu iskostuu luihin ja ytimiin. Tämän jälkeen kännykän voi taas jättää pois. 

Testipäivien aikana arki on helpottunut, kun itse ei tarvitse kytätä kelloa. Voin hullutella ja leikkiä lapsen kanssa, kunnes piippaus muistuttaa välipala-ajasta. Voin kirjoittaa tekstejä päiväunien aikaan, kunnes piippaus kutsuu kokkaamaan. Toiminta on tehostunut ja uloslähtöönkin kuluu puolet vähemmän aikaa!

Äärimmäisen kätevää ja hyödyllistä. Myös lapsen nukkumaanmeno on sujunut kivuttomasti. Iltasadun ja tuutulaulun jälkeen sänkyyn jää unelias taapero, joka nukahtaa itsekseen. Suuri ero verrattuna siihen pää sinipunaisena kiljuvaan yliväsyneeseen lapsukaiseen, joka vaatii äidin jatkuvaa läsnäoloa nukahtaakseen ja herää aina äidin yrittäessä poistua huoneesta!  Viikon jälkeen uusi rytmi on hallussa hyvin ja luottavaisin mielin pitäydymme uudessa rytmissä - myös viikonloppuisin.

Johdonmukaista johtamista - mutta kumman taholta?

Aikuiset päättävät aikatauluista ja tahtoikäiselle on rajat oltava selkeät. Muuten yöunet menetetään koko toimintayksikön osalta - näin ainakin meillä. Monenmoista temppua pieni ihminen keksiikin yrittäessään vetkutella nukkumaan menemistä! 

Vanhempien on kamala kuunnella lapsensa itkua. Kuitenkin itkusta oppii helposti tunnistamaan milloin se on tekaistua ja milloin on tosi kyseessä. Jos lapsi käyttää itkua vanhempien manipuloimiseen, on osattuva suhtautua siihen ajoittain kylmänviileästi antamatta huomiota. Kun lapsi itsenäistyy ja kokeilee rajojaan on vanhemmillakin kasvunpaikka.

Tyttäreni käytös ennen uutta aikataulua oli erittäin suunnitelmallista ja tarkoituksenmukaista. Hänen ainoa päämääränsä oli itkulla ja suurilla kyyneleillä saada äiti heltymään ja tulemaan hänen viereensä nukkumaan. Tiesin itkun olevan tahtoikäisen vallan väline, eikä sen taustalla ollut kipua tai muuta epämukavuutta. Tällöin pystyin kovettamaan sen verran kuortani, että pystyin jättämään itkevän lapsen sänkyynsä ilman, että juoksin kokoajan häntä paapomassa. Tai niin minun piti teoriassa tehdä.

Ensimmäisinä iltoina istuin oven suussa tuolilla, jotta lapsi näki minut kokoajan ja hän tiesi, ettei häntä ole jätetty yksin. Tämä oli kuitenkin hankalaa, sillä puoli tuntia jatkuva itku sai äidin aina heltymään ja menemään silittelemään pienokaista. Ja tästä alkoi jälleen uusi puolentunnin huutokonsertti. Ei mukavaa kenellekään! Nukuttaminen venyi parin tunnin sessioksi, josta tuloksena oli väsymystä ja pahaa mieltä. Ja tämä vain siksi, etten pitäytynyt alkuperäisessä suunnitelmassa.

Sitten keksin ratkaisevan asian. Kerroin lapselle jo ennen tuutulaulun laulamista, että tämän laulun jälkeen äiti lähtee viikkaamaan pyykkejä. Lauloin laulun, annoin hyvänyönsuukon ja menin laittamaan niitä pyykkejä. Jätin oven auki, jotta lapsi näki minut kokoajan puuhaillessani.

Aluksi lapsi hieman protestoi itkemällä, mutta nukahti kuitenkin pian seurailtuaan hetken puuhailuani. Myöskin minun oli helpompi olla huomioimatta itkua, sillä minulla oli konkreettista tekemistä pelkän istumisen ja seinille tuijottelun sijaan. Tokana "pyykki-iltana" lapsi nukahti ilman itkuja ja lähes heti poistuttuani huoneesta. Tästä lähtien nukkumisrutiinit ovat olleet kunnossa ja iltarauha laskeutunut keskuuteemme.

Pysähdy suunnittelemaan - se kannattaa aikuisten oikeasti

Arjenhallinnassa suunnitelmallisuus ja tehokas ajankäyttö auttavat kaaoksen hallittavuuteen. Ei ole järkevää jäädä täysin kellon tai kännykän orjaksi mutta tilanteen kartoittaminen ja uudet rytmitykset ovat välillä tarpeellisia. Kukin hoitaa asian tavallaan - on se sitten muistilaput, lukujärjestys, kalenterimerkinnät tai säännölliset kännykän piipitykset taskun pohjalta.

Välillä ei auta muu kuin tarttua antilooppia sarvista ja poistaa arjen solmukohtia. Eli rynnäkköön, sanoi isomumma mutavellissä. 

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Omaa aikaa äidille

Rakas tyttäreni aloitti tänään päiväkodin. Hän on nyt aluksi 5 tuntia kerrallaan ja parina päivänä viikossa tarhatätien hellässä huomassa ja ihanien leikkikavereiden ympäröimänä. Äidille tarjoutui siis mahdollisuus omaan ja säännölliseen vapaa-aikaan ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen! Tämä ajoittui vieläpä hyvinkin rankkaan kauteen tahtoiän ja yökukkumisten takia ja siksi olen erittäin onnellinen tästä hengähdystauosta.

Mitä äiti tekee omalla ajallaan?

-Käy siskon luona kahvilla (yhtä hyvin tämä onnistuu lapsi mukana).
-Käy ruokakaupassa lähimarketissa (yhtä hyvin onnistuu lapsi mukana).
-Hypistelee ja ostaa lapselle jarrusukkia ja jumppatossuja kohtuuttoman kauan (yhtä hyvin onnistuu lapsen kanssa tai tästä olisi kuulunut suoriutua 5 minuutissa puolen tunnin sijaan).
-Tutkii jokaikisen marketin pyykinpesuaineen tuoteselostuksen ja vertailee värinkerääjäliinoja (ei onnistu lapsen kanssa, mutta eipä ollut kovin tarpeellistakaan. Kyllä ne pyykit koneessa peseytyy joka tapauksessa).
-Pesee pyykkiä ja viikkaa niitä kaappiin (onnistuu yhdessä lapsen kanssa hauskemmin ja nopeammin).

Mitä äidin piti tehdä omalla ajallaan? 

-Siivota kaappeja ja viedä tavaroita kierrätykseen.
-Suunnitella blogitekstejä ja ideoida uusia juttuja.
-Lukea lisää kirjoja markkinoinnin ja viestinnän saralta.
-Tehdä kirjoitusharjoituksia.
-Katsoa kurssitarjontaa omien taitojen kehittämiseksi.
-Nuuhkia työmarkkinoiden uusia tuulia.
-Laittaa uusia työhakemuksia.
-Nimikoida lisää tarhavaatteita (Käytän silitettäviä lappuja, joten hieman riskialtista taaperon ollessa touhuissa mukana).
-Katsoa väliin jääneet Salkkari-jaksot digiboksilta.
-Kerätä lelut ja imuroida (ne levittyvät kuin itsekseen takaisin lattialle tyttären saapuessa).
-Kaivaa ompelukone esiin ja surauttaa jotain hauskaa.
-Neuloa ne koko talven odotelleet säärystimet valmiiksi.
-Kirjoittaa blogia (Jes, yksi juttu onnistui!)

Tästä näemme, että uuteen tilanteeseen tottuminen vie aikaa ja vaatii hieman suunnittelua. Kun aamulla jätin iloisen lapsen tarhaan leikkimään, en arvannut aikapulan iskevän itselleni! Minusta tuntui, että käytössäni on aikaa rajattomasti. Kuitenkin kotiutuessani kauppakassien kanssa kello oli hiipinyt salakavalasti siihen malliin, että loppujen lopuksi varsinaista omaa aikaa minulle jäi yhden tunnin verran 5 tunnin sijasta. Miten se on mahdollista?!

Tuhlasin siis törkeästi kallisarvoisia aikaresurssejani vitkutellessa ja madellessa ympäri kauppaa tutkien jokaisen purkin pikkupräntit. Pitihän tämäkin virhe tehdä, jotta oppii arvostamaan omaa aikaa ja suunnittelemaan sen käyttöä tehokkaammaksi.

To do or not to do? 

Osa-aikainen tarhapaikka mahdollistaa aivan uuden luvun elämässäni. Vauva-aika ja täysi omistautuminen pikkuvauvan tarpeista huolehtimiseen muuttuu alati itsenäistyvän taaperon tukemiseen ja ohjaamiseen. Miten alle kaksivuotias voikin olla niin omatoiminen ja reipas! Äidin roolin painotus omassa elämässä pysyy tärkeänä, mutta sen rinnalle nousevat jälleen luovaminä ja työminä. Ihmiselo on jatkuvaa roolittelua elämäntilanteista toiseen.

Hyötyykö äiti enemmän täydellisestä hiljaisuudesta ja päiväunista vai ystävien seurasta ja sosiaalisesta aktiivisuudesta? Onko lepo tärkeämpää kuin kotityöt? Pitäisikö rentoutua hömppälehden parissa vai lukea tiukasti tietokirjallisuutta? 

Omalla kohdallani näiden suhde ratkaisee. On koettava, että minulle annettu aika tulee käytettyä olosuhteisiin nähden oikein. Tänään ei tullut, koska haaskasin sen vetelehtimällä. Siskoa oli ihana nähdä (kuten aina), mutta molemmilla oli tahoillaan järkyttävän pitkä lista niistä tekemättömistä asioista kummittelemassa. Siksi emme voineet täysillä olla tapaamisessamme läsnä.

Tiimityötä parhaimmillaan

Lapsen elämässä on jatkuvasti ollut läsnä ihania ihmisiä, niin aikuisia kuin lapsiakin. Koen kuitenkin tärkeäksi, että lapseni elinkuviot laajentuvat, sillä hänellä ilmiselvästi oli jo tarvetta siihen. Tarhassa hän oppii viettämäan aikaansa muiden turvallisten aikuisten sekä ikäistensä lasten seurassa. En pysty hänelle yksin tai lähipiirini kanssa opettamaan niitä pelisääntöjä, joita tarvitaan myöhemmin elämässä: suuressa ryhmässä toimimista ja sosiaalisia ryhmätyöskentelytaitoja. 

Ihanaa, että kotijoukkue vahvistui tarhatiimillä! Nyt lapsella on tuttu ja turvallinen paikka myös kokopäiväiseen hoitoon heti kun tilanne niin vaatii. Ja äidillä on mahdollisuus ottaa vastaan sekä osa-aikaista että kokopäiväistä työtä. Ihanaa, kun työhaastattelutkin voi sopia suoraan tietyille päiville ilman, että täytyy puhelukierroksella varmistaa lapselle viihdyttäjä siksi aikaa. 

Tiedostan kyllä, että tämä järjestely on väliaikainen siirtymävaihe, mutta aion hyödyntää sen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän tekstin myötä minullakin on oiva suunnitelma huomiselle päivälle lapsen ollessa päiväkodissa. Taidanpa laittaa sen muistilapulla otsaani kiinni, jottei pääse unohtumaan.

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkeillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa
Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S
Instagram: http://instagram.com/sanya__s

5 askelta eroon tupakasta

Vähemmän savua, enemmän tulta

Monelle uuden vuoden tuleminen merkitsee lupausten tekemistä. Lupausten, joista ei kuitenkaan pidetä kiinni. Hyvien aikeiden taustalla on yleensä tottumus, että uutena vuotena on tapana yrittää elää terveellisemmin, kuntoilla ja laihtua. Kuitenkin viimeistään helmikuussa moni on palannut takaisin vanhaan arkeen sen sijaan, että lupausten kautta päästäisiin aivan uuteen elämäntapaan.

Jostain syystä on ok luvata itselleen muutos, mutta vedota sitten siihen, että se nyt vaan oli tuollainen uuden vuoden kokeilu. Jos jotain päättää, on päätös tehtävä niin, että koko uusi arki tukee päätöstä. Sen sijaan, että päättäisit pitää karkkilakon, päätä olla syömättä ja ostamatta yhtään karkkia. Sen sijaan, että päättäisit aloittaa tupakkalakon, päätä, ettei nikotiini enää hallitse elämääsi ja taistele tupakanhimoa vastaan sallimatta itsellesi yhtään sauhuttelua. Kanavoi ainaisen sytkärin räpläilyn sijaan sisälläsi syttyvä tuli oman arkesi parantamiseksi.

Savuttomuus on selvää säästöä

Nyt siellä ruudun takana hymistellään, että helppohan tuon on sanoa, kun ei itse polta. En poltakaan - enää. Tänään on meneillään kolmas päivä ilman tuota terveyttä tuhoavaa tapaa. Koska aiemmin sauhuttelin suunnilleen askin päivässä, olen nyt säästänyt 15€ selvää rahaa. Minut on myös yllättänyt se, että miten paljon ylimääräistä aikaa jää päivässä, kun nikotiinintarve ei sanele päivän aikatauluja. 

Kun aiemmin käytin 5 minuuttia 20(!) kertaa päivässä ulkona sauhutteluun, nyt tuo aika on käytettävissä esimerkiksi luovuuden tai omien taitojeni kehittämiseen - esimerkiksi bloggaamiseen. Yli 1,5 tuntia lisäaikaa päivässä - se on paljon kroonisesta aikapulasta kärsivälle! Tätä ylimääräistä aikaa en suuntaa lapseeni, sillä hänen kanssaan olen jo nyt leikkimässä ja saatavilla ympäri vuorokauden, samoin kuin koirani tapauksessa. Jotta tämä toimii motivaattorina, sen on oltava sitä ihan omaa aikaa, jota myös kotiäiti välillä tarvitsee. Aikaa ja tilaa ajatella. Ja olla luova.

Tiedän, että monet tuomitsevat minut, sillä olenhan äiti ja täydellisen äidin kuuluu olla savuton. Olin polttamatta yli 2 vuotta eli tyttäreni odotus- ja imetysajan. Lapseeni ei sauhuttelu siis suoranaisesti ole vaikuttanut, mutta toki satunnainen passiivisen tupakansavun hengittäminen ulkoillessamme on saattanut olla mahdollista myöhemmin, kun nikotiini jälleen sai otteen minusta. Olen tästä pahoillani, mutta asia on nyt muuttunut. Ja sitäpaitsi kukaan ei ole täydellinen, siihen ei ole realistista edes pyrkiä.

Miksi vuosia kestänyt savuttomuus loppuu?

Tähän kysymykseen voin vastata vain oman kokemukseni perusteella. Tupakointi aiheuttaa vakavaa riippuvuuttaa sekä henkisellä että fyysisellä tasolla. Omalla kohdallani riippuvuus on ollut nimenomaan psyykkisellä puolella, sillä tupakointi on tarjonnut minulle mahdollisuuden "omaan aikaan" arjen myllerryksessä. Olen jossain vaiheessa kehittänyt itselleni ajatusmallin, jonka mukaan sauhuttelu lieventäisi stressiä. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, mutta tästä syystä olen sortunut takaisin tupakan houkutuksiin vielä vuosien jälkeenkin. Tällöin stressi on laukaissut paluun vanhoihin tapoihin ja kun olen sallinut itselleni ne yhdet sauhut, on kierre valmis.

Valitsen tästä lähtien lasin vettä.

Stressinhallintakeinona tupakointi on aivan tuhoon tuomittu. Tupakointi aiheuttaa terveysongelmia, jotka taas heikentävät arjessa jaksamista entisestään. Se aiheuttaa myös lisää levottomuutta jo ennestään haastaviin tilanteisiin. Lisäksi se aiheuttaa suurta mielipahaa, sillä nykyaikana tupakoitsijat kuuluvat vähemmistöön, jotka tuomitaan herkästi nyky-yhteiskunnassa. On muistettava, että jokainen on vastuussa omista tekemisistään ja päätöksistään - tällöin niihin on myös mahdollisuus itse vaikuttaa. Muiden ihmisten painostus saattaa pahimmillaan aiheuttaa kapinahengen ja tuottaa vallan päinvastaisen tuloksen, mitä oli toivottu.

Näin pääset eroon tupakasta

1. Kirjoita paperille syyt lopettamiselle. Näin myös alitajuntasi pääsee käsittelemään asiaa ja ajatusmallin muutos alkaa psyykkisellä tasolla. Jos ei oma terveytesi motivoi tarpeeksi, muista miettiä miten tupakointi vaikuttaa myös läheisiisi.
2. Tee päätös. Ei riitä, että olet liikenteessä "no-voishan-sitä-kokeilla"-asenteella. Joko tupakoi tai ei, välimuotoa ei ole. Älä salli itsellesi lainkaan lipsumisia päätöksestäsi.
3. Alkuvaiheessa keksi jokin korvaava toiminto tupakoinnin tilalle. Itse käyn juomassa lasillisen vettä savukkeen sijaan. Asian olisi hyvä olla terveyttä edistävä tai muuten miellyttävä, jotta se tehoaisi parhaiten. Voit esimerkiksi pitää viiden minuutin lukuhetken lempilehtesi parissa tai tehdä tehokkaan taukojumpan verenkierron parantamiseksi. Pidä kuitenkin huoli, ettei korvaava toiminto ole haitallinen - esimerkiksi donitsi tupakan tilalla saattaa myöhemmin johtaa vääristyneeseen suhteeseen ruokaan ja painonhallinnallisiin ongelmiin. 
4. Kerro päätöksestä henkilöille, jotka oikeasti tukevat sitä ja kannustavat sinua. Ei ole mitään hyötyä jakaa pyrkimyksiäsi henkilöiden kanssa, jotka yrittävät tuhota suunnitelmasi esimerkiksi tyrkyttämällä savukkeita tai vähättelemällä kamppailuasi terveellisemmän huomisen puolesta. Lähipiirin painostus toimii osalla kannustimena, mutta toisilla saattaa tuhota motivaation täysin. Voit myös käydä taistelua itseksesi tai netissä olevan vertaistukiryhmän kannustuksella, mikäli et halua lähipiirin kommentteja ja mielipiteitä asiasta kuunnella.
5. Konkretisoi aiheutuneet säästöt motivaation ylläpitämiseksi. Laita 5€ päivässä säästöpossuun ja tasaisin väliajoin käytä rahastoa oman mielialasi parantamiseen. Osta esimerkiksi kiinnostavia lehtiä, värikkäitä asusteita tai säästä suurempaan kohteeseen - esimerkiksi matkaan. Muista, että säästät rahan lisäksi arvokasta aikaasi. Kohta voit mennä tappelemaan uusimmasta Muumi-mukista hypermarketin astiaosastolle, koska olet säästänyt sen verran rahaa!

Mielestäni on aivan turha alkaa käyttämään nikotiiniriippuvuuden katkaisemiseen korvaustuotteita. Ne ovat suhteettoman kalliita, ylläpitävät nikotiiniriippuvuutta ja niillä voi olla erittäin epämukavia sivuvaikutuksia. Esimerkiksi ystäväni käytti nikotiinipurkkaa sauhuttelun lopetukseen ja sai kärsiä ikävät seuraukset, kun megalomaaniset ilmavaivat piinasivat häntä tupakanhimon lisäksi. Mielummin juon litrakaupalla vettä ja kiukuttelen pari päivää, kuin paukuttelen muut tainnoksiin ja sitten vielä vieroittaisin itseni tästä nikotiinin korvausvalmisteesta. Testauksesta olisi kyllä saanut varmasti mielenkiintoisen artikkelin Bloggaaja testaa -sarjaani, mutta aion nyt pärjätä ilman.

Helppoa ei tupakoinnin lopetus tule olemaan, niin kuin ei muutkaan suuret elämänmuutokset. Olen pitänyt itseni kiireisenä viime päivät vieraillen ystävien luona. Mukavan seuran lisäksi ei tarvitse miettiä sauhuttelua, kun aika menee leppoisasti jutellen. Myös ystävien tuki helpottaa päätöksessä pysymistä etenkin, kun lähes kaikki ovat savuttomia itse. Kuitenkin ystäväni kuuluvat siihen harvinaiseen ihmisjoukkoon, joille olin yhtä arvokas ihminen rööki huulessakin. Kukaan ei koskaan tuominnut minua tai huonoja valintojani, mutta tukivat aina savuttomuuttani.

Kiitos ihanat lukijani ja Lähipiirini tuestanne.

Pipariksi meni - Bloggaaja testaa

EI SPONSOROITU, eli ihan itte hankittu tuote

Dr. Oetker - Värilliset koristelugeelit

Joulu tulee rytisten ja kaikki valmistelut ovat vielä alkuvaiheessa. Jokainen säästetty minuutti on siis voittoa ja tänä vuonna päätinkin ajanhallinnallisista syistä ostaa valmiina piparit niiden leipomisen sijaan. Kuitenkin piparit ovat ulkomuodoltaan tylsähköjä ja kaipasivat väriä pintaan, joten päätin testata Dr.Oetkerin koristelugeelejä, jotka on pakattu kätevän näköisiin tuubeihin.

Pakkauksessa on neljä eriväristä geeliä: punainen, vihreä, keltainen ja valkoinen, jotka sopivatkin loistavasti jouluiseen koristeluun. Ohjeen mukaisesti tuubia tulisi lämmittää ja varovasti puristella käsien välissä noin minuutin ajan parhaan tuloksen saamiseksi. Päätin hieman oikaista tässä kohtaa, jotta selviän hommasta nopeammin, sillä aika tai kärsivällisyys ei riittänyt jokaisen tuubin lämmittelyyn yksitellen. Asettelin siis kaikki tuubit lämmintä vettä täynnä olevaan lasiin, jotte ne pysyisivät sopivan notkeina.

Kömpelöä kiemuraa

Vaikka tuubit ovat pieniä (4x19g) ja kätevän näköisiä, ei itse koristelu ollutkaan aivan mutkatonta. Vaikka tahna oli esilämmitetty, sitä sai puristella kaksin käsin ulos pienestä yksiöstään. Mikäli tahna pääsi jäähtymään, se ei enää kunnolla tarttunut piparin pintaan, joten siksi oli pakko käyttää vuorotellen eri värejä toisten ollessa vedessä lämpiämässä. Olen täysi aloittelija näissä hommissa, joten rystyset valkoisena ja ranteet rullalla puristelin töhnää piparkakkujen pinnalle. Juuri kun luulin homman alkavan sujua, tahnaa levisi jonnekin aivan muualle mihin olin sen alunperin tarkoittanut. Tästä kaiketi ei voi syyttää kuin käyttäjää.

Väri, maku ja ulkonäkö

Aiempina vuosina olen itse tehnyt tomusokerista koristeluun tarkoitetun seoksen ja koen sen paljon näitä valmiita tuubeja kätevämmäksi. Ensinnäkin itsetehdyn seoksen koostumusta on helppo muuttaa tarpeen mukaan ja sen saa kätevästi puristeltua pussista ulos. Makukin itsetehdyllä tomusokerihässäkällä on parempi, sillä tässä tuotteessa on käytetty lisäaineita koostumusta ja säilyvyyttä parantamaan.

Väriskaala oli katu-uskottava vihreää lukuunottamatta. Vihreän tahnan väri on valju ja näyttää lähinnä siltä, että koristelija olisi aivastanut piparisatsin päälle kunnon limat. Ei välttämättä se halutuin ominaisuus piparien koristelussa, mutta onneksi vaikutelmaa hieman parantaa se, jos eri värejä käyttää yhdessä.

Valmiiden luovuuden tuotosten ulkonäkö on siedettävä, mutta omaa esteettistä silmääni häiritsee mattapinta ja paikoittainen värien epätasaisuus. Valmiissa piparissa saisi olla pientä kiiltoa koristelun osalta ja täysin tasaisen värinen seos miellyttäisi silmää enemmän.

Yhteenveto

Tuskinpa tulen toista kertaa näitä hankkimaan. Aika jota kului töhnän ulos saamiseksi tuubista olisi tullut paremmin hyödynnetyksi tomusokeriseoksen tekoon. Toisaalta valmiit värit ovat näppärät, sillä muussa tapauksessa olisin joutunut hankkimaan elintarvikevärejä omatekoisten seosten värjäämiseen. Tuote on ideana hyvä, mutta koostumuksensa ja väriteknisten syiden takia toteutus jää puolitiehen. Lisäksi maku on aika keinotekoinen. Koska lopputulos kuitenkin kestää nopean silmäilyn kynttilänvalossa ja piparin syomisen joulukahvien kanssa, annettakoot tuotteelle kaksi tähteä.

---

Kiitos vierailustasi <3

Ystävät, sauna, musiikki

Ystävien merkitys hyvinvoinnille on erittäin tärkeä. Kuitenkin arjen krooninen aikapula on aiheuttanut kohdallani sen, että ystäviinkin tulee pidettyä yhteyttä aivan liian harvoin, saati sitten järjestettyä aikaa kiireettömille tapaamisille. Nyt sain viimeinkin lähdettyä reissuun yksin ja pääsin viettämään aikaa hyvän ystäväni kanssa <3

Automatka hänen luokseen kesti 1,5h, joka meni todella nopeasti lempimusiikkiani kuunnellessa. Koska menneisyydessämme on paljon yhdessä koettuja ihania hetkiä, jotka liittyvät laulamiseen, showelämään ja musiikkiin, päätin samalla fiilistellä laulaen vanhoja keikkabiisejä. Tiesin tämän olevan hyödyksi, sillä aavistelin, että illan aikana varmasti tavalla tai toisella tulemme laulamaan korkealta ja kovaa. Loistava 1,5h äänenavaus siis autossa, YKSIN ajaessa - mikä ihana vapauden tunne!

Hyvän Ystävän tunnistaa siitä, että vaikka aikaa edellisestä tapaamisesta olisi kulunut kuukausia tai vuosia, tavatessa tuntuu, että olisi nähnyt hänet juuri eilen. Vaikka maailma ja elämäntilanteet muuttuvat, ystävyys säilyy sellaisenaan muutosten keskellä. En tarkoita tällä sitä, että ystävyyttä saisi pitää itsestäänselvyytenä ilman säännöllistä yhteydenpitoa vaan nimenomaan sitä, että Tosi Ystävyys ei hiljaiselosta juurikaan kärsi, sillä se kestää mitä vain. Ja kunhan siihen kalenteriin muistaa merkitä myös ystävät, ei yhteydenpito unohdu kiireenkään keskellä. Ajankäyttö on täysin järjestelykysymys (toki hallitsevat olosuhteet huomioiden), joten Ystäville tulisi löytyä oma paikkansa arjen kaaoksessakin <3

 Tunnelmavalaistusta ja lämpöä iltaan Ystävän luona

Koska omat Ystäväni sijaitsevat pienen välimatkan päässä, olen käyttänyt paljon nykytekniikkaa hyödyksi yhteydenpidossa. Internet tarjoaa lukuisia tapoja pitää yhteyttä, itse suosin Facebookia sen nopeuden takia ja Skypen videopuheluja, koska taapero pitää minut kiireisenä ja puhelin on aina väärässä paikassa. Videopuhelun ollessa auki voin keskustella Ystävän kanssa ja samaan aikaan tehdä jotain muuta - eikä tarvitse pelätä älypuhelimen tipahtamista esimerkiksi tiskialtaaseen!

 

Ihana yksityiskohta Ystäväni kodista: Eriväriset staffitaulut ikkunan ylle sommiteltuna

Kuitenkaan mikään nykytekniikan väline ei korvaa aitoa vierailua Ystävien luona, yhdessä harrastamista ja uusien muistojen luomista. Ystävyydeen ihania puolia ovat yhdessä vietetty kiireetön aika, josta saa voimia arjen keskellä. Ja ketkä auttaisivatkaan pientä ihmistä elämän solmukohdissa, ellei ne Rakkaat Ystävät ja Sukulaiset, jotka auttavat näkemään tilanteen uudelta kannalta kuitenkin sinut itsesi huomioiden <3

Meillä oli loistava ilta puusaunan, musiikin, hyvän ruuan ja seuran merkeissä. Lähdimme vieläpä kaupunkiin laulamaan karaokea keskiviikkoillan ratoksi! Laulupaikka oli pieni, ihmisiä sopivasti ja tunnelma mukava koko illan - aamun tunneille asti. Koska olimme liikenteessä keskellä viikkoa, saimme laulaa lukuisia kappaleita, koska muita laulajia ei ollut jonoksi asti. Lisäksi saimme kokea harvinaislaatuisen tilaisuuden kuunnella erään suomalaisen hevibändin jäsenien versioita "Vanhoja poikia viiksekkäitä" tai "Ghostbusters" -kappaleista! Satuimme oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja saimmepa vielä todella hyvää palautetta kyseisen seurueen jäseniltä laulutaidoistamme.

Suuri kiitos siis kaikille Ystävilleni, olette ihania <3

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Tunnelmaa ja energiaa luonnosta

Pimenevät illat tuovat monille haasteita arjessa jaksamiseen. Vaikka kuinka väsyttäisi, kehoittaisin kaikkia suuntaamaan kulkunsa raittiiseen ulkoilmaan, mieluiten luontoon metsälenkille. Liikunnalla on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnissa, mutta yhtälailla liikunnan ohessa voi ladata akkuja ja nauttia rauhallisesta ja seesteisestä tunnelmasta, joka metsän keskellä on.

Aiemmin koin haasteelliseksi arjen toimien keskellä vielä koiran lenkkeilytarpeista huolehtimisen, mutta nykyään motorisia taitojaan kehittävällä taaperolla on ollut tärkeä osa lenkkeilyn mielekkyyden kannalta. Ennen teimme olosuhteiden pakosta vain vaunulenkkejä päällystetyillä teillä tai sitten koiran lenkitys siirtyi myöhäiseen iltaan taaperon ollessa jo nukkumassa. Mutta nyt elämässämme on tapahtunut muutos ja olemme päässeet retkeilemään luonnonhelmaan taaperon juostessa itse lenkkipolulla tutkien luonnon ihmeitä! Vauhti ei ole aina päätä huimaava, mutta koiran ollessa flexissä saa koirakin mieleistä liikuntaa ja mukavasti aikaa tutkia muiden jättämiä hajumerkkejä.

Aina ei välttämättä tarvitse edes mennä keskelle metsää löytääkseen ilahduttavia näkymiä. Oheinen kuva on otettu lähikaupan parkkipaikalta autoa lastatessa. Kauniin punainen ruusunmarja kellertävää taustaa vasten on kaunis ja energiaa antava näkymä asfalttiviidakon keskellä.

Mielenkiinnolla odotan, minkälainen näkymä seuraavaksi osuu kameran linssin eteen!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Reissussa tahtoikäisen taaperon kanssa

Pikku Prinsessa seikkailee terminaalin läheisyydessä Tukholmassa

Kun matkustaa 1,5-vuotiaan lapsen kanssa, on hyvä kiinnittää huomiota muutamiin seikkoihin. On huomioitava matkustamisen olosuhteet ja sen jälkeen käytettävä hieman luovuutta ongelmakohtien ennaltaehkäisemiseksi. Lähdimme maanantaina risteilylle, johon kuului myös päivän seikkailu Tukholmassa. Mukaan pakattiin perustarvikkeiden lisäksi myös eväitä ja viihdykkeitä taaperolle, jotta matka sujuisi mukavissa merkeissä. Ja vedenkeitin! Sen avulla valmistui pikapuurot ja tee-kupposet mukavasti oman hytin rauhassa.

Ensinnäkin pakkaamiseen on kiinnitettävä huomiota käytettävän kulkuneuvon mukaan. Sain tavaramme ahdattua suurehkoon selkäreppuun sekä hoitolaukkuun, joka kulki kätevästi rattaiden työntökahvassa. Tämä olikin tärkeää, sillä osa matkasta mentiin metrolla sekä kävellen. Mikään vetolaukku ei olisi tullut kysymykseenkään, sillä rattaiden työntäminen esimerkiksi mukulakivikadulla on jo oma suorituksensa sinänsä, enkä kaivannut siihen enää lisähaasteeksi perässä vedettävää laukkua, joka olisi pahimmassa tapauksessa jäänyt metroon astuessamme oven väärälle puolelle. Jo selkäreppu tuotti hieman hankaluuksia pienikokoisissa hisseissä, sillä vaikka rattaat lapsineen ja äiti itse mahtui kyytiin, saattoi reppu jäädä ovien väliin ja hetkellisesti hankaloittaa liikkumista.

Lapsellani on ollut aikaisemmin jo hieman merkkejä alkavasta uhmaiästä, mutta oma tahto ja taaperon luovuus aikuisten manipuloinnissa pääsi huippuunsa laivaympäristössä. Taaperosta kuoriutui ajoittain Raivotar, vaikka perusasiat olisivatkin olleet kunnossa. Pidin huolen, että taapero ei ollut nälkäinen tai väsynyt ja päällä oli sopivasti vaatetta sekä puhdas vaippa. Mutta nämä asiat eivät tahtoikäiselle enää riitäkään ja tämän äiti sai kantapään kautta kokea mm. ravintolassa, tax freessä sekä hytin rajoitetulla pinta-alalla.

Raivottaren parhaat ja luovimmat tempaukset:

• Tax Free: Parfyymipulloihin tutustuminen. Kiellot eivät toimi, joten äiti ottaa rimpuilevan taaperon syliin. Seuraa kirkumista korkealta ja kovaa, myöhemmin myös itkupotkuraivari kassojen edessä lattialla.
• Ravintola: Oma ruoka on syöty ja äiti pääsee ottamaan ensimmäisen suupalan. Taapero kyllästyy ja alkaa heitellä käteensä osuneita esineitä satunnaisesti ympäriinsä. Äiti kaivaa viihdykkeeksi värityskirjan ja puuvärit. Kuvan väritys kiinnostaa 15 sekuntia, jonka jälkeen väritetään pöytää, syödään kyniä ja tungetaan kynä vielä äidin lautasella olevaan ruokaan. Sopiva lisämauste illalliseen. Äiti kaivaa esiin kirjan ja matkaseurue saa kuunnella eläinten ääniä imitoivaa taaperoa. Onneksi olimme fiksuja ja maksoimme ruokailun jo etukäteen, jolloin voimme sulavasti vain liueta paikalta menon yltyessä hallitsemattomaksi.
• Hytti: Matkaseurueeseen kuuluu myös 3kk vauva, jota taapero katselee sen nukkuessa sängyllä. Yhtäkkiä taapero kiljahtaa "Vauva!" ja pikkuruinen poika herää itkien unestaan. Hytissä oli myös ikkuna, jonka edessä pieni puoliympyrän muotoinen pöytä. Kätevä kiipeilypaikka taaperolle ja ikkunasta näki mukavasti ulos merelle. Äiti otti useamman kopin, jottei reissu päättyisi sairashuoneeseen paikattavaksi. 
• Peseytyminen: Hytin suihkutilassa iltapesut sujuivat loistavasti. Kuitenkin äidin ottaessa pyyhettä esiin, ehti taapero heittäytyä nelinkontin lattialle nuolemaan siinä olevaa vettä. Hankimme taas lisää vastustuskykyä.
• Rattaisiin meno: Rattaisiin ei kertaakaan menty vapaaehtoisesti, vaan joka kerralla oli kiemurteleva ja kirkuva taapero kiinnitettävä turvavöihin. Kun vyöt olivat kiinni, taapero istui nätisti rattaissa ihmetellen ympärillä tapahtuvia asioita. Mutta pitipähän muodon vuoksi päästää Raivotar hetkeksi valtaan, jotta äiti pysyy skarppina.
• Muut julkiset paikat: Sympatiapisteitä kanssamatkustajilta kerättiin määrätietoisesti, mikäli taaperon älynväläyksiä ei toteutettu. Huutoa, kirkumista, marttyyrimaista heittäytymistä, lohdutonta itkua, jolloin mummot ja vaarit mulkoilivat äitiä pahasti ja taaperoa katseltiin säälivästi. Itse en pidä itseäni huonona äitinä, koska en antanut taaperon heitellä aterimia, hajoittaa tax freen tavaroita, kiipeillä hyllyille tai taiteilla värikynillä pöytään.

Onneksi reissu pääosin meni loistavasti ja kiukkukohtaukset olivat lyhyitä (vaikkakin toistuvia). Suuren osan ajasta matkustimme Neiti Aurinkoisen kanssa, joka tutkaili uusia asioita hellyyttävällä lapsen uteliaisuudella. Kiitokset myös rakkaalle Ystävälleni ja kummipojalleni ihanasta matkaseurasta - huumorintajulla selvittiin hienosti ajoittain villistäkin menosta! Reissussa tuli naurettua paljon ja koettua Tukholma aivan uudesta näkökulmasta - huumorin hersyvä kukka puhkesi täyteen loistoonsa pienen univelan siivittämänä. Öisin nimittäin merenkäynti oli kovaa ja laiva keinui kovasti.

Välipalaa Tukholmalaisesta konditoriosta Wanhassa Kaupungissa

Kun aiemmin olen kiinnittänyt huomiota kotikylälläni liikenneympyrässä vastaantuleviin busseihin ja niiden tervehdysteksteihin, tein mielenkiintoisen havainnon Tukholmassa. Kolme neljästä vastaantulevasta bussista kantoi tekstiä "Ej i trafik". Ei kovin matkustajaystävällistä eikä markkinoinnillisesti tehokasta, kun pakkaskelit jo odottelevat nurkan takana.

"Ej i trafik" - ilmiö

Kaiketi tähän omituiseen ilmiöön on jokin järjellinen selitys. Ehkäpä saan sen selvitettyä seuraavalla reissulla Tukholmaan!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Lääkettä matkakuumeeseen

Kesän väistyessä syksyn tieltä on minut vallannut matkakuume. Olimme ensin mökillä nauttimassa syksyn ihanista päivistä ja rauhallisesta tunnelmasta ja nyt suuntaamme Kersantti Koon kanssa Itämerelle risteilemään.

Laivamatkaa varatessa kannattaa vertailla hintoja. Laivayhtiön omasta kanta-asiakasohjelmasta ei ole juurikaan hyötyä, sillä suoraan heiltä varatessa oli tarjolla vain korkeita hintoja, vaikka he markkinoivatkin kanta-asiakashintoja edullisina! Varasimme risteilyn Matkapoikien kautta, sillä heillä oli aivan loistava äkkilähtö-tarjous. Saimme risteilyn paremmassa hyttiluokassa paljon edullisemmin, mitä reissu olisi maksanut suoraan laivayhtiöltä varatessa! Pieni taustatutkimus siis kannattaa, mikäli matkustusajankohta on joustava ja on valmis lähtemään matkaan lyhyellä varoitusajalla.

Hieman matkaan lähtö hermostuttaa, sillä taaperon kanssa matkustamiseen lisäjännitystä tuo neidin päätään nostava uhmaikä. Tai ennemminkin tahtoikä. Hän tietää, mitä haluaa ja hänen mielestään äidin velvollisuus on se Hänen Korkeudelleen toimittaa välittömästi. Mikäli taaperon tahto ei toteudu, on luvassa ihanaa luovuuttaa: itkupotkuraivarikonsertti suoraan täydellä volyymilla.

Äiti saakin nyt pakata mukaan pillimehut, riisikakut, maissinaksut sekä muuta aktiviteettia, sillä luvassa on matkaamiseen haastetta kerrakseen. Menemme satamaan julkisilla kulkuvälineillä, joten n. 40 minuutin aikana voi tapahtua mitä vain! Ja se on vasta alkua.

Viime reissun kokemusten perusteella nälkäisen taaperon kanssa ei kannata mennä laivan buffet-ruokailuun. Meidät laitettiin istumaan perimmäiseen nurkkaan, jonne johti kapea käytävä. Käytävän varrella oli kymmeniä muita taaperoita syöttötuoleissaan kiukuttelemassa nälkäänsä. Ja kun ne laivan kattaukset ovat tupaten täynnä, sai jonottaa ruokia useaan otteeseen: ensin taaperolle lastenpöydän jonossa, sitten äidin ruokia ja sitten matkaseurueen muiden henkilöiden aterioita. Lopputuloksena oli, että ruokailun venyessä taapero menetti hermonsa, äiti ei ehtinyt kunnolla syömään ja muuta seuruetta en nähnyt juurikaan koko ruokailun aikana, sillä suurin osa ajasta meni ruokajonossa. Lisäksi tuli koettua, että suola- ja pippurisirotin ei viihdytä 1,5-vuotiasta 20 sekuntia kauempaa.

Palailen kertomaan kuulumisia viikon puolivälin jälkeen, kunhan olemme reissusta kotiutuneet. Oikein ihanaa sunnuntaita kaikille!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Työmatkat hyötykäyttöön: keikkabiisit ja äänikirjat soimaan

Monelle tuttu tilanne toistuu arkisin. Aamulla ajetaan ruuhkassa töihin ja illalla sama juttu kotimatkalla. Jotta matkasta tulisi edes hieman siedettävämpi, taustalla pauhaa radio. Matka on kuitenkin yhtä kanavasurffailua, sillä joka asemalta tulee jossain kohtaa niitä ärsyttäviä renkutuksia, jotka saavat ruuhkassa matelevien työläisten sykkeen nousemaan entisestään. Pahimmassa tapauksessa samat renkutukset ovat soittolistoilla myös takaisin tullessa. Ja taas on aika vaihdella kanavaa. Tämä aika on hukkaan heitettyä, ellei sitä hyödynnä!

Hyödynnä käytössäsi olevat tunnit mahdollisimman tehokkaasti - myös työmatkat ovat osa aikaasi!

Olen todella paljon liikenteessä, joten oma auto on välttämättömyys minulle. Kuitenkin aikoinaan minua alkoi harmittamaan tuo hukkaan heitetty aika, jonka päivittäin jumittaa auton ratissa ja asia korostuu nyt, kun kärsin kroonisesta aikapulasta jatkuvasti. Julkisiin kulkuvälineisiin verrattuna autoilussa on se huono puoli, ettei mikään saa häiritä ajoa. Junassa tai bussissa lukisin kirjaa tai neuloisin kaulaliinaa, mutta tämä on mahdotonta mikäli kulkuvälineenäni on Pieni Punainen - jo yli 10 vuotta uskollisesti palvellut tilaihmeautoni, joka kuitenkin mahtuu jokaiseen taskuparkkiin ja parkkihalliin.

Kierrellessäni Suomea esiintyvänä taiteilijana oli otettava kaikki irti yksin (tai kaksin) matkustamisesta ja silloin käytin ajan hyödyllisesti keikkabiisien treenaamiseen. Saattoi olla koomisen näköistä ulkoapäin katsottuna, mutta samapa tuo - sai laulaa korkealta ja kovaa! Uusien biisien kohdalla toisto on paras keino oppia ja mikäs sen kätevämpää, kuin opetella biisit ajaessa autoa. Autoni on edelleen täynnä erilaisia itsetyöstettyjä kokoelma ja tausta cd:tä, joita käytän satunnaisesti vieläkin. Nyt tosin takapenkillä nukkuva taapero rajoittaa volyymiä, mutta sanojen ja melodioiden mieleenpainaminen onnistuu yhä "perinteisellä tyylillä". Myös itse keikkamatkat aikoinaan Crystinan kanssa käytettiin ideointiin, treenaamiseen ja ideoiden hiomiseen. Kätevää, kun toinen oli kirjaamassa ylös uudet oivallukset toisen keskittyessä ajoon.

Toinen kokeilemisen arvoinen asia on äänikirjat, jotka ovat loistava väline itsensä kehittämiseen tai viihdyttämiseen! Harmittelin aikoinaan, kun aika ei yksinkertaisesti riittänyt lukemiseen - kunnes tajusin äänikirjojen mahdollisuudet. Kirjastosta löytyy äänikirjoja lainattavaksi ja markkinoilla on niitä paljon myynnissäkin. Tämä on siis oiva tapa kehittää taitojaan tai yleissivistystään, sillä esimerkiksi klassikkoromaaneja saa myös äänikirjoina sekä uuden kielen oppiminenkin on helppoa ja hauskaa tällä tavalla.

Äänikirjojen etu on sovellettavissa myös vapaa-ajan autoiluun. Seurattuani äänikirjojen saatavuutta, olen ilokseni huomannut, että myös lapsille valikoima laajenee koko ajan. Vaihtelun vuoksi kannattaa pitkillä automatkoilla pikkuihmisten kanssa laittaa äänisatu pyörimään sen ikuisen "Piippolan vaarilla oli talo...." sijasta. Lapsille on lähiaikoina tulossa myyntiin useita klassikkosatuja ja vieläpä hinnankin pitäisi olla kuluttajaystävällinen. Toivottavasti bongaan pian kauppareissulla taaperolle (ja äidille) viihdykettä automatkoille!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s