Merkitse ylös ajankohta, jolloin murrat arjen kahleet ja runnot ideakoneiston liikkeelle. Käytä luovuuttasi ongelmien ratkaisuun tai löydä valmiita vinkkejä blogistani. Viihdytän ja autan ajattelemaan arkisia asioita luovasti.

Blogini alttarille on uhrattu röökit, veret ja kyyneleet. Ota askel kohti uutta luovaa lifestyleä ja vinkkaa teksteistä myös aiheista kiinnostuneille kavereille. Raapustukseni ovat hurjan ajatustyön ja elämänkokemuksen sulava cocktail, joka survotaan bittimuotoon kaiken kansan saataville.

Kaiken takana on luovan ajattelun avulla vastauksia etsivä yksilö: Miten tekisin tämän paremmin?

Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste koti. Näytä kaikki tekstit

tiistai 12. elokuuta 2014

Säästä rahaa ja aikaa: 3 ruokaa samalla kokkauksella

Tekemällä useamman ruokalajin saatavilla olevista raaka-aineista ja samalla kerralla säästyy rahaa, sähköä ja ennen kaikkea aikaa! Lisäksi ruokahävikki vähenee huomattavasti, ihannetilanteessa jopa poistuu kokonaan!


Siellä ne kypsyy sulassa sovussa (2a+b & 3).
Sapuska 1 oli tässä vaiheessa jo syöty ;)

Elintarvikkeiden suuret pakkauskoot ovat hankalia yksineläjille. Myos perheellisille tulee hieman aivojumppaa, jos poikkeuksellisesti vain osa porukasta on ruokapöydän ääressä. Mikäli ruokaa ei halua pakastaa, kokeile seuraavaa vinkkiä!

Pienillä muutoksilla sama kastike taipuu useaan pääruokaan. Ohessa äidin ja 2,5-vuotiaan tyttären viikonloppumenu, joka valmistui seuraavista raaka-aineista (mitat suuntaa antavia):

700 g Sika-nautajauhelihaa
1kpl Kesäkurpitsa
1 kpl Sipuli
1 kpl Valkosipuli (solo)
500g Tomaattimurskaa
2 dl Kermaa
1dl Maitoa
200g Olympia-sulatejuustoa
1 kpl Paprika
Reilusti juustoraastetta
(Pieni loraus sweetchilikastiketta)
Öljyä paistamiseen
Täysjyvälasagnelevyjä
Täysjyväpastaa (Nalle-kuvioinen on tytön suosikki)

Mausteeksi: Musta- ja valkopippuri, suola, oregano

Laita uuni lämpiämään 200 -asteeseen.

Sapuska 1: Pasta Bolognese

Keitä pasta ohjeen mukaan. Paista koko jauheliha suuressa paistinpannussa tilkassa öljyä. Lisää joukkoon pilkottu sipuli ja valkosipuli. Mausta suolalla ja mustapippurilla maun mukaan. Kun liha on ruskistunut, lisää joukkoon tomaattimurska ja anna kastikkeen kiehua kasaan. Lisää oregano ja tarkista maku. Heittele joukkoon muita mausteita makusi mukaan, jos kaipaat eksoottisempaa säväystä makunystyröillesi.

Nauti reilu annos pastaa ja kastiketta juustoraasteen kera. Ylijäänyt kastike käytetään ruokiin 2 ja 3.

Sapuska 2a Lasagne ja 2b Lasagne (Gluteeniton, vähähiilihydraattinen)

Laita kattilaan kunnon kermaa ja punaista maitoa. Lisää joukkoon noin 100g Olympia-sulatejuustoa sekä mausta valkopippurilla. Anna juustojen sulaa hiljalleen ja keitä kastiketta kasaan jatkuvasti sekoittaen. Leikkaa puolikas kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi.

Lado kahteen pieneen uunivuokaan vuorotellen jauhelihakastiketta, kermajuustokastiketta. Tämän jälkeen laita kerros täysjyvälasagnelevyjä (2a) tai kesäkurpitsa viipaleita (2b). Toista niin monta kertaa, kunnes vuoka on täynnä. Ripottele molempiin päälle reilusti juustoraastetta.

Laita 200 -asteiseen uuniin noin 40 minuutiksi ja sen jälkeen jätä vielä jälkilämmölle hautumaan. Jäljelle jäänyt jauhelihakastike saa vielä yhden uuden muodon sapuskassa numero 3.

Huom! Lasagne 2b on ehkä totuttua hieman nesterikkaampi, mutta oikein maukas silti.

Sapuska 3: Täytetyt paprikat (Gluteeniton, vähähiilihydraattinen)

Paistinpannun pohjalle jääneen jauhelihakastikejämän kaveriksi lisätään loput kesäkurpitsasta kuutioituna ja paistellaan miedolla lämmöllä hetki. Joukkoon lisätään loppu (100g) Olympia-juustosta sekä mahdolliset jämät kermajuustokastikkeesta. Joukkoon loraus sweetchili-kastiketta ja jätetään hautumaan.

Pese paprika ja halkaise se kahteen osaan. Poista kanta, siemenet ja valkoiset sisäosat. Aseta paprikat vuokaan ja täytä ne pannuun ilmestyneellä seoksella. Päälle reippaasti juustoraastetta ja lykkää lasagnevuokien kanssa uuniin.

Täytettä jäi vielä vaikkapa munakkaan väliin tai lämpimän voileivän päälle.

Käytä luovuutta - ja jämiä!

Näitä reseptejä muuntelemalla saat jääkaapin periltä hyödynnettyä kätevästi erilaisia elintarvikejämiä. Esimerkiksi porkkanaraastetta tai hieman yliaikaiset tomaatit viipaleina voi myös törkätä lasagneen. Paprikan täytettä taas voi jatkaa vaikkapa fetalla tai ananaspaloilla, jos niitä sattuu löytymään kotoota. 

Pääruuat ovat maukkaita ja täyttäviä juustojen ja kerman ansiosta, joten annoskoko on normaalia pienempi. Näiden kaveriksi sopii upeasti raikas salaatti vitamiineja tuomaan. 

Huomioi kuitenkin, että jos oikeasti noudatat erikoisruokavaliota (esim. gluteeniton tai vhh) on sinun vielä tarkistettava jokaisen käyttämäsi tuotteen tuoteseloste (niistä saattaa löytyä vaikka mitä yllätyksiä välillä!).

Minimoi siis ruokahukka ja kokkaa luovasti perustarvikkeista!

Tutustu myös kämmäilevän kotikokin salaisiin aseisiin julkaisussa
"Aliarvostetut pikaruoat - vinkkejä kotikokille" [19.6.2014]

Hyviä hetkiä maukkaan peruspöperön parissa!

SoMe-koordinaatit täältä

torstai 17. heinäkuuta 2014

Tee nämä 5 asiaa oikeassa järjestyksessä! Osa1

Ääääääh, taas meni väärinpäin! Kaksi asiaa, joille on vain yksi oikea järjestys. Kuitenkin 50% todennäköisyydestä huolimatta aina tulee valittua väärin! Lue 5 kohtaa, mitkä asiat kannattaa oikeasti sijoittaa oikeinpäin aikajanalle.

Ensin ohje, sitten toteutus. Koirakin sen tajuaa!
Luetko sinä käyttöohjeet ensin vai vasta ongelmien ilmettyä?

1. Ensin piilolinssit, sitten vasta (vedenpitävä) aurinkovoide

On ilo huomata rasvan levityksen jälkeen, ettei tököttiä saa pestyä käsistä sitten millään. Lopputuloksena on sumentunut näkökenttä kyseiselle päivälle, kun piilarit on laitettava tahmatassuilla.

2. Ensin suunnittelu, sitten toteutus

Todistetusti toimiva asia, joka kuitenkin aina unohtuu. "Mä vaan nopeesti ompelen tän yhden jutun" - ja triplasti aikaa menee sauman purkamisessa, koska se ei mennytkään ihan niinkuin piti.

Työpäivään saa enemmän tehokkuutta, kun joka aamu viettää ensimmäiset 15 minuuttia priorisoiden päivän tehtävät. Jos teet tämän loppupäivästä, olet takuuvarmasti se viimeinen häiskä ylitöissä, jottei deadlinet mene yli.

3. Ensin lenkki, sitten siivous

Suomessa sataa paljon ja tänä kesänä Esterin peräpää on ollut poikkeuksellisen aktiivinen. Näin ollen arkea helpottaa kummasti, jos ensin lenkittää karvaturrinsa rankkasateessa ja vasta sen jälkeen pesee lattiat.

Mutta pirskissa sentään, kun tämä aina unohtuu ja ihastuttavat mutatassun jäljet koristavat (jälleen) lattioita sekä sohvaa! Toisaalta ehkäpä se on lemmikin tapa ilmaista luovuuttaan.

4. Ensin kutsu, sitten juhlat

Kutsu kannattaa laittaa hyvissä ajoin ennen juhlapäivää. Muuten on kunnon kalenterisoppa kokattuna, kun viimeisen päälle tuunattu synttärikakku ja viimeisen päälle föönattu synttärisankari odottelee vieraita.

Jos kutsut lähtevät liian myöhään, vieraslista kutistuu kutistumistaan allakoiden ollessa jo täyteen buukattuja. Seurauksena tästä on tietenkin useat eri kutsut, vaikka tarkoitus oli hoitaa kahvitus yksillä isoilla kinkereillä. Ja sivuilmiönä tietenkin useat eri before- ja afterpartysiivoukset työtaakkaa lisäämään.

Myös suuriin kansallisiin juhlapyhiin (kuten joulu, juhannus, vappu ja blogini avaamisen vuosipäivä) ajoittuvat bileet kannattaa kutsua koolle hyvissä ajoin, ettei jengi häviä jonnekin Norjaan sukuloimaan.

Eikä se kakkukaan viikkotolkulla kestä syömäkelpoisena.

5. Ensin paikka, sitten hankinta

Älä osta kilokaupalla mansikoita, jos ainoa säilöntäpaikkasi niille on jääkaapin sisällä oleva lilliputtimainen pakastinlokero. Et taatusti saa niitä tungettua sinne, vaikka kuinka tahtoisit venyttää kesää talvikuukausille.

Älä hanki ostosteeveen liikuntahärveliä, jos se ei oikeasti mahdu mihinkään piiloon ikinä. Pölyiset kuntoilulaitteet olohuoneen nurkassa ei tee asunnosta tyylikästä. Ne ovat myös ikävä muistutus siitä, ettet tule koskaan saamaan rahojasi takaisin, vaikka myisitkin rakkineen eteenpäin jollekin treeni-intoilijalle.

*Hiipii vaivihkaa pakkaamaan kierrätyskeskusläjään ylimääräistä kahvinkeitintä, hiuskäkertimiä, leipäkonetta ja sitä kuuluisaa tighmasteria, joka oli suuri ostosteeveehitti joskus kymmenen vuotta sitten*



torstai 27. helmikuuta 2014

Askartele akvaario alaikäiselle ahvenfarmarille


Aurinkoisen aamiaisen ja lämpimän lounaan välillä valmistui tyttärelleni oma akvaario ihailtavaksi. Yhdistimme eri tekniikoita ja materiaaleja kolmiulotteiseksi sisustuselementiksi (kröhööömm, jossain vaiheessa jatkokehittelyn myötä tulee ilmi uusi postaus samasta aiheesta otsikolla "Tuunaa aiemmin tekemäsi fisutankki").

Näitä käytimme:

-Pesty lasipurkki, hyödynnä kierrätykseen menossa olevat materiaalit!
-Hiekkaa
-Pahvia, hyödynnä kierrätykseen menossa olevat materiaalit!
-Sormivärejä
-Tusseja

Lisäksi hifistelimme näillä:

-Piirustuslevyt
-Kalvotussit
-Laastariteippi (lapsi simahti kesken askartelun ja liima oli hänen huoneessaan. En tohtinut häiritä nokosia, joten käytin ensin käteen osunutta kiinnitysmateriaalia)

Tämä unohtui:

-Kimalleliima! Aikomuksena oli koristella kalalle hopeisia yksityiskohtia, mutta tämä unohtui tohinan keskellä.

1. Piirrä kalojen ääriviivat pahville ja anna lapsen koristella ne sormiväreillä. Voit käyttää halutessasi apuna piirustuslevyjä. Jos perheessä on useampia lapsia, piirtohomma soveltuu loistavasti vanhemmille sisaruksille. 


2. Tehkää myös vesikasvi vihreästä pahvista, ja värittäkää tällä kertaa tusseilla. Voitte myös tehdä simpukoita tai aarrearkkuja pohjalle koristeeksi. 
3. Leikkaa väritetyt koristeet irti tai delegoi homma isommille lapsille. Taaperolle ei saksia!

4. Ulkoista hiekan haku pihalta tai taloyhtiön sepelilaatikosta tai vaihtoehtoisesti suorittakaa homma koko porukalla. Talvi meni jo, joten hiekotustarvetta tuskin enää on.

5. Taita vesikasvin alareuna ja liima se purkin pohjaan (tai teippaa). Yhdistä myös kalan puoliskot toisiinsa vapaamuotoisella tavalla.

6. Piirrä lasipurkin reunaan sisäpuolelle kalvotusseilla esimerkiksi veden väreilyä ja vesikasvin lehtiä.
7. Ihailkaa yhteistyössä tehtyä taideteosta ja kiitä ruhtinaallisesti työskentelyyn osallistuneita. Nyt voitte sijoittaa juhlaseremonioin uuden hienon katseenvangitsijan haluamallenne paikalle ja pitää upeita puheita sateenkaarikalojen olemassaolosta ja merkityksestä.

Iloisia askarteluhetkiä!

Olisi ihanaa, jos linkittäisitte kommentteihin omia tuotoksianne! Tässä puuhassa kun on vain mielikuvitus rajana, niin olisi hienoa nähdä erilaisia variaatioita ideasta ja muiden tiimityöskentelyn tuloksista :)

* * *

Ensi kertaa varten itselleni muutama huomio:
-Mitoita koristeet ja eväkkäät lasipurkin kokoon sopivaksi. Nyt käytetty purkki osoittautui liian pieneksi ja tavaroita joutui tunkemaan sinne.
-Jaottele askartelu vaiheisiin ja tee ne usealla eri kerralla. 2-vuotiaan keskittymiskyky on kuin redbullia nauttineella laamalla ja väriä olisi tarkoitus saada pahville sohvien ja seinien sijaan.
-Kokeile uusia materiaaleja: kahvipakettien foliokääreitä, karkkien käärepapereita ja muuta kivasti kiiltelevää.
-Valitse koristeisiin materiaaleja, jotka kestävät vettä. Kiinnitä kalat pohjaan hammastikulla ja täytä purkki oikeasti vedellä! Vau. Muista liimata kansi kiinni, jottei vesivahinko kohtaa kämppää.
-Liimaa hiekka pohjaan kiinni. Taapero näemmä tykkää ravistella kalaparkaa kun hiekasta kuuluu niin kiva ääni.
-Piirrä kalvotusseilla koristeet erilliselle läpinäkyvälle muoville ja aseta se sitten lasipurkin sisäpuolta vasten. Näin saa puuhattua näyttävämpää koristetta satunnaisen sohimisen sijaan. 
-Hyödynnä kotona olevat materiaalit: kimalleliimojen jämät ja muut hilehömpötykset. Ulkomailta roudatut oikeat simpukankuoret yms.
-Tee akvaario lehdistä leikatuista meriaiheisista kuvista. Vau, taas vähemmän roudaamista paperinkeräykseen.



---
Mikäli pidit tästä julkaisusta, sitä saa jakaa vapaasti sosiaalisessa mediassa. 
Kiitos vierailustasi <3

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Valokeila suunnattu väärin

Ilkivallan tekijät käännytetään torjumaan kiusaamista, uutisoi Iltalehti tänään. Sarasvuo pääsi sopuun häntä ja hänen omaisuuttaan terrorisoineiden huligaanien kanssa. Valitettavasti en päässyt tarkastelemaan tarinaa kokonaisuudessaan, sillä tärkeimmät kohdat oli salakavalasti sullottu nettilehden maksulliseen osioon.

Ollaanko nyt oikeilla jäljillä?

Sarasvuon ajatusmalli on teoriassa käyttökelpoinen ja sen tarkoitus on kaiketi jalomielinen. Esimerkillään hän näyttää vaihtoehdon perinteiselle rikoksenkäsittelykoneistolle ja samaan aikaan kylpee medialoisteessa. Neuvottelutaidoista ja luovuudesta plussaa hänelle. Anteeksianto on hyve sekä kostoajattelun hautaaminen saunan taakse on aina ihailtavaa.

Diili vaikuttaa päällisin puolin hyvältä, mutta katkotaanko tässä nyt kasvatukselta runkoa? On hankala arvioida sopimuksen seurauksia tuntematta tarkkaa toteuttamismallia käytännössä.

Osittain tässä toitotetaan viestiä, että tee rikos niin tehdään diili. Ongelmakäytökseen taipuvaisten nuorten patoutunut energia ohjataan näennäisesti yhteiskunnan hyväksi, mutta kuka heidän käyttäytymistään valvoo? Ilmassa leijuu enemmän riskitekijöitä kuin keskiyöllä lepakoita.



Kiusattujen puolelle asettumisen pitäisi olla uusi trendi

"Pojat käyvät keskusteluja ja raportoivat Sarasvuolle sosiaalisesta mediasta, koulusta ja kaveripiiristä paljastamastaan kiusaamisesta sekä toimenpiteistään sen lopettamiseksi.
- Tarkoitus on mennä kiusatun puolelle ja rinnalle. Sopimus oli ehtona sille, että minä ja perheemme luovumme poikia vastaan meneillään olevasta rikosprosessista ja vaatimuksista."
Jari Sarasvuo kertoo Iltalehdelle
Koska kiusaaminen arpeuttaa lasten ja nuorten sielun, pitäisi kiusattujen puolustamisen olla uusi trendi. Sen iskostaminen ihmisalkuihin pitäisi aloittaa jo synnytyssairaalasta ja jatkaa systemaattisesti aikuisuuteen asti. Kierrätysastiaan on heitettävä ennakkoasenteet siitä, etteivät ulkopuoliset saisi puuttua "meidän Minna-Jalmarin" kasvatukseen. Kuitenkin jokaisen ihmisen velvollisuutena näkisin sen, että kiusaamista havaitessaan toiminta keskeytetään ja siihen puututaan rakentavasti. 

Kävijämäärä-ähkyyn ja nuorten ihailuun hukkuvat bloggarit voisivatkin aloittaa uuden trendin. Kampanjointi kiusaamista vastaan saisi nuoret liikkeelle somen kautta. Toivottavasti jokainen kiusaamiseen osallistunut tuntee piston sisäelimissään, sillä kiusaamisella voi aiheuttaa uhrille vuosikausia kestävät traumat, joista toipuminen on hidas ja vaikea prosessi. 

Median huomiota ohjaillaan - mutta minne?

Mitkä ikinä olivatkaan motiivit Sarasvuon ja ilkivaltaa harrastaneiden sopimuksen aikaansaamiseksi, on kyseenalaista piilottaa yksityiskohdat maksullisten palveluiden taakse. Vaikka onkin kyse lehtibisneksestä ja myynnistä, tässä annetaan kuvaa Pyhimyksestä ja samalla blokataan tärkeää tietoa suurelta ihmisjoukolta. Jos tässä oikeasti rakennettaisiin uutta toimintamallia kiusaamisen ehkäisemiseksi, valokeila pitäisi kääntää yksittäisestä henkilöstä itse ongelmaan ja sen ratkaisuun. Ja ennen kaikkea kaikkien nähtäville.

Positiivista on, että kiusaaminen ja siihen puuttuminen nostetaan mediaan esille. Kuitenkaan raportointi somessa yksityishenkilölle ei ole mikään rangaistus ongelmakäytökselle. Myös konkreettisia toimia kiusaamisen ehkäisemiseksi on tapahduttava. Kyseenalaista tässä ratkaisumallissa on myös roikottaa ihmisiä vuosikausia kiitollisuudenvelassa ilkivallan uhrille, joka ei nostanutkaan syytettä.



Lähellä olevat kiusatun tukena

Kaikkien tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kiusatuksi joutuneella olisi mahdollisimman matala kynnys kertoa asiasta. Ohessa muutamia vinkkejä kiusaamisen kohteeksi joutuneille nuorille. Vinkit ovat MLL:n sivuilta.

  • "Etsi läheltäsi yksi aikuinen, johon luotat. Isä, äiti, opettaja, isovanhempi, kummi, vahtimestari, naapuri, terveydenhoitaja, ruokalan täti, valmentaja.
  • Kerro ihan rehellisesti, mitä on tapahtunut ja miltä sinusta tuntuu. Sano, että tarvitset apua. Voisitko ottaa kaverisi tai vaikkapa tukioppilaan mukaan?
  • Jos puhuminen tuntuu hankalalta, kirjoita lappunen, sähköposti tai tekstiviesti.
  • Kuka luokkakaverisi voisi olla puolustajasi, kelle voisit puhua? Koulusi tukioppilaat ovat myös sitä varten, että heille voi kertoa asiasta."
Tietopaketti kiusaamisesta ja sen ehkäisystä MLL-sivuilta.

Kotikasvatuksella tärkeä rooli

Jotta kiusaamista voidaan ehkäistä kotikasvatuksen avulla, kannattaa vanhempien tutustua seuraaviin ohjeisiin (Lähde: MLL vanhempainnetti):


"Ehkäise koulukiusaamista

  • Keskustele kiusaamisesta lapsesi kanssa, vaikka asia ei koskettaisikaan perhettänne juuri nyt.
  • Kerro lapsellesi, että kiusaaminen on aina väärin.
  • Eläytykää pohtimaan miten pahalta, yksinäiseltä ja surulliselta kiusatusta tuntuu. Tämä auttaa lapsen empatiakyvyn kehittymistä.
  • Kysy, miten lapsesi on toiminut tai mitä hän tekisi, jos hän huomaisi, että jotakuta kiusataan. Meneekö hän mukaan ja alkaa ilkkua vai vetäytyykö pois, etteivät kiusaajat ottaisi häntäkin silmätikukseen? Kerro lapselle, että on rohkeaa asettautua puolustamaan tyttöä tai poikaa, joka on joutunut toisten syrjimäksi. Puolustaminen on paljon vaikeampaa kuin mukana ilkkuminen. Muutkin lapset arvostavat varmasti sellaista, joka rohkeasti puuttuu kiusaamiseen, vaikka eivät sitä itse uskaltaisikaan tehdä. Kerro, että kiusaamisesta pitää kertoa jollekin aikuiselle, vaikka opettajalle tai vanhemmalle.
  • Tue lapsesi ystävyyssuhteita koulukavereihin. Kutsukaa yhdessä kavereita kotiin.
  • Osallistu luokan järjestämiin tilaisuuksiin ja tutustu toisiin vanhempiin. Vanhempien keskinäinen yhteistyö ehkäisee kiusaamista."



Yksityiskohdat ja käytännön toimenpiteet Sarasvuon diiliin liittyen tulisi saada julki, jotta rakentavaa keskustelua mallin toimivuudesta olisi mahdollista käydä. Mielenkiinnolla jään seuraamaan "Case: Sarasvuon" kehittymistä ja siitä uutisointia. Toivottavasti sillä aikaa mahdollisimman moni tahollaan pohtisi keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi. Se ei aina tarkoita teinien taklaamista omalle pihamaalle.



---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa
Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S
Instagram: http://instagram.com/sanya__s


keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Joulukuu ja krooninen aikapula

Arki on pitänyt niin kiireisenä, etten ole ehtinyt kirjoittelemaan niin usein, kuin haluaisin. Lisäksi postausten määrää on vähentänyt se seikka, että olen alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota valokuvaukseen ja blogikuvien laatuun. Tästä lähti liikkeelle omituisten tapahtumien sarja, nimittäin sain omituisen päähänpiston, että ensin on otettava kuvia ja sitten vasta kirjoitettava tekstit. Seurauksena oli läjäpäin omituisia ja heilahtaneita kuvia, joita kiireellisin kuvausjärjestelyin ja väärin vehkein koitin saada julkaisukelpoisiksi. Ei mennyt ihan putkeen siis ja kaiken lisäksi ideoimani jutut jäivät kirjoittamatta, koneen täytti liuta toisiaan huonompia räpsyjä (joita en ehdi käymään läpi) ja surkeat kuvaussuunnitelmat ja kaaottiset yhdennaisenkuvausjärjestelyt osoittautuivat totaaliseksi ajantuhlaukseksi, mikä harmittaa tällaista kroonisesta aikapulasta kärsivää henkilöä suunnattomasti.

Takaisin ruotuun siis ja asioita uudelleen järjestykseen. Kaiken tämän tohinan keskellä olen ehtinyt hieman tekemään käsitöitä. Ohessa kuva ystäväperheen kääpiömäyräkoiralle tehdystä fleecetakista. Käytin tähän kaapista löytynyttä fleece-huopaa, josta tein kaksinkertaisena manttelimallisen takin ja lisäsin heijastinnauhaa, jotta pieni koiruliini näkyy syksyn pimeydessä. Kaksinkertaiseen fleeceen päädyin sen takia, että se sekä lämmittää mukavasti että hylkii vettä. Fleece tuntuu märkänäkin kuivalta ja lämpimältä ja lisäksi se kestää konepesun korkeammissakin lämpötiloissa. Jos huonoja puolia haetaan, niin fleece sähköistää koiran turkin pakkasella, mutta toisaalta niin tekee moni muukin kangas. Toisaalta pörröturkkinen pimeässä eteisessä kipinöivä koira voi olla herttainenkin näky, tuo turkin sähköisyys kun yleisesti ottaen on suhteellisen harmitonta.


Ompeluinnostus on ja pysyy, mutta ajan puute rajoittaa luovuutta sillä saralla. Talven mukanaan tuomat kelit saivat minut viimein hankkimaan jo pitkään himoitsemani Icebug-kengät, joissa on nastat. Eipä saanut meikäläistä kumoon Oskari-myrskyn tuuli, jäinen kylänraitti eikä yltiösosiaalinen 15kg lihaskimppukoira, joka olisi halunnut moikata joka ikisen vastaantulijan. Testilenkki meni siis hienosti, kengät tuntuivat aivan lenkkareilta, mutta ovat todella lämpimät (comfort zone jopa -20 astetta) ja peilijäälläkin askel oli vakaa (mitä nyt huikea sivutuuli vähän horjutti).Nyt onkin kengät olleet jokapäiväisessä tehokäytössä, joko vaunulenkeillä koko karavaanin kanssa tai sitten koiran kanssa lenkkeillessä.


Kummipoikani muutti äitinsä kanssa uuteen osoitteeseen ja minulla oli ilo päästä kurkkimaan uutta kämppää heti muuttopäivänä. Tehokas talkooporukka purki laatikot todella nopeasti ja Ystäväni ehti jo ensimmäisenä päivänä sisustella kämppää ihanan kotoisaksi - aikamoinen tehomimmi! Ohessa yksi yksityiskohta uudesta keittiöstä: aivan ihana seinäkello!

 

Pikkuhiljaa täällä suunnalla alkaa joulupaja. Ikävä kyllä, en voi räpellyksiäni postata etukäteen, sillä muuten lahjan saajien yllätys aattoiltana on totaalisen pilalla. Voi myös käydä niin, että räpellykset jäävät tekemättä, mutta siinä tapauksessa onkin sitten vuosi aikaa valmistautua seuraavaan jouluun - eli ei hätää!


Minulla on myös meneillään erittäin mielenkiintoinen projekti, jossa pääsen suunnittelemaan ulkoasun ja tekemään nettisivut eräälle yritykselle. Projekti on jo hyvässä vauhdissa ja valmistunee piakkoin. Tämä projekti on mielenkiintoinen, pääsee hyödyntämään luovuutta ja taitoja sekä vieläpä hyödyllinenkin. Loistavaa - juuri tällaista haastetta kaipasinkin!

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota useisiin kirjoitusvirheisiin nettilehtien uutisissa. Etenkin eräs ns. iltapäivälehti on loistanut kirjoitusvirheiden ärhäkällä lisääntymisellä, mikä vaikuttaa suuresti lehden uskottavuuteen ja saa kyseenalaistamaan toimittajien ammattitaidon. Tokihan kirjoitusvirheitä sattuu ja ne ovat inhimillisiä, mutta jos sama toistuu lehden verkkojulkaisuissa yli 10 kertaa päivässä, on saavutettu jo kriittinen raja, joka saa lukijan vähintäänkin pois tolaltaan ja rykäisemään aamukahvit väärään kurkkuun.

Onneksi olen harrastelija, joten ei paineita tästä asiasta blogin suhteen. Sisäinen perfektionistini on tosin toista mieltä asiasta. Mutta vinkatkaa ihmeessä, mikäli kirjoitusvirheitä blogistani löydätte, niin korjaan ne mahdollisimman pian.

Tätä tekstiä oikolukiessani löysin jo itse niitä 7 kappaletta :P

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 

torstai 31. lokakuuta 2013

Jäätyneitä lehtiä, kuumia lihapullia

Kolme vuodenaikaa. Syksyn lehti jäätyneenä soutuveneen pinnalle 31.10.2013

Ihana aamu! Sain vihdoin napattua kuvan, jota olen ideoinut jo jonkin aikaa. Oli vain odotettava oikeaa keliä ja tämä aamu oli täydellinen siihen puuhaan. Yön pakkasten jäljiltä maata peitti huurre ja aamuaurinko paistoi kauniisti kirkkaalta taivaalta. Olin jo aiemmin nähnyt pihallamme näyn, jonka halusin jonain päivänä ikuistaa. Kesän jäljiltä pihalla lepäävä soutuvene on kerännyt pintaansa muutaman syksyisen lehden. Yöpakkasen jäljiltä lehden pintaan muodostuu kauniita jääkiteitä, ja tiesin, että vielä jonain päivänä saan sen ikuistettua auringonvalossa. Pidän ajatuksesta, että kuvaan on vangittuna kolme vuodenaikaa: kesä, syksy ja talvi. Olosuhteiden pakosta kuva on hätäisesti napattu, mutta onneksi tajusin napata mukaani digipokkarin ja vieläpä laittaa sen makro-asetukselle, nimittäin kännykkäkamerallani olisin takuulla onnistunut kuvaamaan joko sormeni tai höyrystyneen linssin heilahtaneen lehden edessä.

Lisäksi kerrankin maltoin mennä illalla ajoissa nukkumaan ja oli ilo herätä hyvin levänneenä uuteen päivään. Suuntasimme heti aamupäivästä kylille, sillä lähipiirissä on ollut merkkipäiviä, ja halusimme muistaa henkilöitä pienillä lahjoilla. En todellakaan ole mikään lahjanostajavirtuoosi, loistavia ideoita kyllä löytyy, mutta toteutus usein jää puolitiehen kroonisen aikapulan vuoksi. Tällä kertaa löysin kaiken tarvittavan kauppakierroksen aikana ja taaperokin loisti hyvällä käytöksellään koko reissun ajan. Kaiken kruunasi mukava kahvitteluhetki siskon ja kaverin kanssa - kukapa ei pitäisi kahvista ja halloween aiheisista muffinseista shoppailukierroksen lomassa! Ihanaa vaihtelua arkeen!

Koska lahjat olivat ajanpuutteen vuoksi ostotavaraa, on huomenna luvassa korttipaja. Askartelemme lahjojen saajille itsetehdyt kortit, joten varsinainen luova osuus siirtyi huomiselle tämän päivän sijaan. Jostain syystä kotiinpalattuamme kello ampaisi vauhdilla eteenpäin ja kokkailun sekä syömisen jälkeen olikin aika laittaa taapero jo pehkuihin. Ja sitten jatkui äidin urakka, sillä keittiön siivouksessa oli tänään astetta enemmän haastetta - porkkanaraastetta löytyi mitä oudoimmista paikoista...

Koska mukavan päivän kruunasi herkullinen illallinen, haluankin jakaa teille lihapullareseptin, jonka sain ystävältäni. Reseptissä parasta on sen helppous ja nopeus sekä lisäksi lihapullien kypsennys uunissa vapauttaa kokkausvastaavan resursseja muihin puuhiin.

Anne-tädin herkkulihapullat

n. 500g Sika-nautajauhelihaa
1 pss Sipulikeittoaineksia
1 prk Chili-paprika Creme Bonjour Cuisinea
1 Kananmuna
Sipulia maun mukaan
Sekoita ainekset taikinaksi ja tee uunipellille reilun kokoisia lihapullia. 
Paista 200-asteisessa uunissa n. 30min

Mukavia herkutteluhetkiä kaikille!

PS. Eräänä päivänä jälleen  liikenneympyrässä vastaani tuli bussi, jossa oli tällä kertaa teksti "Sataa sataa ropisee". Jälleen hymy nousi huulilleni ja tällä kertaa ehdin myös bongaamaan bussifirman nimen. Tämä bussi kuului Kivistölle ja veikkaan että niin ne muutkin mukavin tervehdyksin vastaantulleet kuuluvat. Loistavaa luovuutta arjen keskelle!

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 



sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Luovuuden puuska

Tällä kertaa sunnuntaipäivän iloksi luovalla tuulella oli äidin sijaan lapsi. Kersantti Koo saa inspiraation ja toteutti sen koristelemalla kotia vaalean lilalla väriliidulla, jonka oli aiemmin jemmannut äidiltä piiloon. Osansa luovuuden puuskasta sai niin uusi lipasto, lattiat, patteri sekä koiranruokien säilytystynnyri. Ihailtavaa oma-aloitteisuutta, mutta äidille lisää hommia.

Otin avukseni Taikasienen ja sain pinnat puhdistettua nopeasti ja tehokkaasti. Näitä siivouksen ihmesieniä on kuitenkin käytettävä varovaisella otteella, sillä ne saattaavat aiheuttaa siivottavalla pinnalla esimerkiksi maalipinnan kiillon eroja sekä selviä hankaamisjälkiä. Kuitenkin olen taikasieniin turvautunut aina silloin tällöin vaikeiden töhryjen putsauksessa, sillä se tosiaan on puhdistusteholtaan yllättävän hyvä - vähällä vaivalla.

1,5-vuotiaan taidetta
Luovaa sunnuntaita kaikille!

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 

torstai 26. syyskuuta 2013

Musiikkia elämään

Rakkain harrastukseni kautta aikain on ollut laulaminen. Laulamisella olen myös saanut leipää pöytään ja vieläpä voitakin päälle aktiivisina keikkavuosina yhdessä Crystinan kanssa. Vaikka laulamisella en tällä hetkellä tienaakaan, se on silti osana elämää. Vaikka laulutunnit ja tekniset harjoitukset ovat jääneet (toistaiseksi) menneeseen aikaan, laulan edelleen päivittäin.

On ollut ilahduttavaa huomata, miten mieltymys musiikkiin on tarttunut muihinkin perheenjäseniin. Lapsi on tanssinut musiikin tahtiin siitä asti, kun oppi seisomaan. Nyt pikkuhiljaa taaperon repertuaariin alkaa kuulua jonkinlaista melodista hyräilyä ja tapailevaa laulua. Liekö ollut jotain kehityksellistä hyötyä pitämistämme omatoimimuskareista, sillä selkeästi luovuuden suunta on painottumassa musiikilliseen puoleen.

Koko perheen mukava ajanviettotapa on tanssia ja laulaa "Tartu mikkiin"-visailuohjelman mukana. Ohjelma on mielenkiintoinen, mukana on helppo laulaa sanojen näkyessä ruudussa ja biisit on yleensä vauhdikkaita. Kun halutaan hetki hauskuutta arkeen, laitamme digiboxin tallenteista ohjelma pyörimään. Viime kerralla saimme mukaan myös karvaisen perheenjäsenemme. Ilmeisimmin hän olisi halunnut hoitaa säestyksen omalla tavallaan...




Nellikin osallistuu musiikkiharrastukseen
Musiikilla on mielialaa parantava vaikutus. Jos väsyttää tai masentaa iltojen pimentyessä, musiikilla saa aina virittäydyttyä oikeanlaiseen tunnelmaan. Eli stereot soimaan (tai mikäli haluat säilyttää naapurisovun, kannattaa sijoittaa langattomiin kuulokkeisiin tai mp3-soittimeen) esimerkiksi kotitöiden ajaksi, niin homma sujuu mukavammin. En suosittele radiota, koska sen soittolistaan ei pysty juurikaan vaikuttamaan - kokoelmat omista lempibiiseistä on parhaita tunnelman kohottajia missä vaan!

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 

tiistai 17. syyskuuta 2013

Värisuoralla syksyä kohden

Huivien värisuora ja tuoksukynttilä pimeisiin iltoihin. Huivit Punanaamiosta.
 
Syksyn tullen mieli ja aistit kaipaavat hieman piristystä. Huomasin yhtäkkiä, että koko vaatekaappini sisältö on todella väritön, lähes kaikki vaatteeni olivat tylsän mustia, valkoisia tai harmaita. Ei lainkaan persoonani mukaisia! Oli siis aika tehdä asialle jotain ja koska en ajatellut uudistaa koko vaatevarastoa kerralla, päädyin hankkimaan piristäviä asusteita. Löysinkin itselleni ihanan värisiä ja pirteitä huiveja syksyn tuiskuihin ja tuuleen. Väreistä saa voimaa arkeen ja ne piristävät mukavasti pimeiden iltojen tullessa - niin itseäni, mutta toivottavasti myös vastaantulijoita.

 Eteisessä lapsen kengät ja äidin huivit valmiina lähtöön. Taulu on Annastiinan käsialaa.

Myös lapsukaiseni sai aivan ensimmäisen käsilaukkunsa. Mummi kävi Roomassa tutkimassa uusimpia trendejä ja tuliaisiksi taaperolle tarttui matkaan pienen pieni laukku, johon mahtuu kätevästi leikkikännykkä ja pari legopalikkaa. 

Kersantti Koon Rooman tuliainen sopii hyvin 1,5-vuotiaan pikku kätöseen.

Rakastan monikäyttöisiä ja muuntelukykyisiä tuotteita ja nämä huivit ovat juuri sitä! Ne sopivat kaulaan, pään ympärille, kuvausrekvisiitaksi, koiran koristeeksi, musiikkileikkikoulun väritansseihin sekä tietenkin niiden alkuperäiseen tarkoitukseen: jonglöörauksen harjoittelemiseen! Kohta meillä on täällä varsinainen sirkus pystyssä.

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 

Seinään ripaus persoonallisuutta

Tylsän valkoiset seinäpinnat on pitkälti historiaa uusien värikkäiden tapettien ja kirkkaiden maalien löydettyä tiensä myös suomalaisiin koteihin. Jos kaipaat kotikoloosi hieman persoonallisuutta, mutta aika taikka taidot eivät riitä kokonaisvaltaiseen remonttiin, olisi minulla tarjota pieni vinkki.

Tein olohuoneeseemme persoonallisen seinän noin puolessa tunnissa. Kiinnitin seinään epäsymmetrisen asetelman tauluista, joissa on perheenjäseniemme kuvat sekä liimasin seinään sisustustarran. Kehyksille ja seinätarralle tuli hintaa yhteensä noin 20 euroa ja kuvat printtasin ihan omalla tulostimella. Ohessa lopputulos:




Kehykset ja sisustustarrat Ikeasta

Valitsin tarkoituksella mustat kehykset niiden ryhdikkyyden vuoksi. Seinä oli jo aikaisemmin maalattu vaalealla maitokahvinsävyisellä ruskealla, joten tämä musta sopi tarkoitukseeni hyvin. Vuoden aikojen ja sisustuksen mukaan saa kehykset helposti vaihdettua halutessaan kirkkaan värisiin, sillä värivalikoima näille kehyksille on todella laaja. Kivalta näyttäisi myös, jos kehykset olisivat kaikki eri värisiä, kunhan värimaailma vain sointuu taustaväriin ja muuhun sisustukseen.

Ei muuta kuin ideoimaan ja toteuttamaan oman kotikolon seiniä persoonallisemmiksi! Tämä on helppoa, halpaa ja kivaa!

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 

tiistai 3. syyskuuta 2013

Taapero viihdyttää koiraa

Monen lapsiperheen arjessa on haastetta ja vielä lisähaastetta saa ripauksen mukaan omistamalla koiran tai useamman. Sekä lapsi että koira vaativat huomiota, aikaa, aivojumppaa sekä liikuntaa. Meillä 1,5-vuotiaan tyttären ja 4-vuotiaan karvakorvan yhteiselo sujuu mainiosti.

Koiramme syö kuivaruokaa, mutta on suhteellisen nirso. Kyllä koiramme syö nälän runnellessa suolistoa, mutta mieluiten hänen vatsansa vastaanottaisi gourmet-aterioita. Tänään syntyi arkinen oivallus, kun ryhdyin pohtimaan, miten saisimme kaikille sopivaa puuhaa. Puuhan pitäisi olla sellaista, että aktiivinen äiti saisi hetken levähtää ja käyttää aikansa tehokkaasti lukemalla markkinoinnin oppikirjoja. Lopputulos oli kaikkien mieleen.

Otin kahvimukin käteen ja siirryin pihakeinuun. Mukaan otin myös kipon, jossa oli koiran karsastamia nappuloita. Avuksi otin vielä vilkkaan taaperon ja siirsin koiran aitaukseensa, koska koko pihamme ei ole aidattu ja wuffe tykkää kissajahdista. Naapurin kissa ei tykkää samaisesta leikistä. 
Ojensin taaperolle nappuloita yhden kerrallaan. Yhden siksi, että ylimääräiset olisivat päätyneet väärään suuhun. Taapero juoksi koiran aitauksen ympärillä ja heitteli koiralle makupaloja. Koira seurasi valppaana taaperon kädenliikkeitä ja nappasi koppeja ilmasta. Jos koppi ei onnistunut, koira sai mukavaa puuhaa nuuskutellessaan ympäri aitausta makupalan perässä. Itse seurasin puuhia sivusilmällä ja lueskelin kirjaani. Ja hörpin kahviani, kerrankin kuumana!

Lapsi ja koira saivat liikuntaa. Lapsi kehitti motorisia taitojaan ja koordinaatiokykyään harjoittelemalla heittämistä ja juoksemista samaan aikaan. Koira sai aivojumppaa ja aistiärsykkeitä etsiessään kadonneita nameja. Taaperolla oli hauskaa räkänaurusta päätellen (naapuritkin saattoivat tämän kuulla). Äiti sai kuumaa kahvia ja aivojumppaa. Koira sai vatsansa täyteen ruuasta, jota olisi muutenkin jossain vaiheessa (pitkin hampain) syönyt. Taaperoa alkoi mukavasti väsyttämään leikin jälkeen. Kaikki saivat raitista ulkoilmaa sekä auringonvaloa, joka on välttämätön d-vitamiinin muodostumiseksi elimistössä. Kaikki hyötyivät ja kyseessä oli luovan ajattelun yhdistäminen arkielämän haasteiden ratkaisemiseksi.

Helppoa ja hauskaa!

Sovella leikkiä omien mahdollisuuksien mukaisesti. Yhteisellä metsälenkilläkin namuja voi heitellä pöpelikköön koiran riemuksi.



Kersantti Koo juoksuttaa Nelliä





---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 

maanantai 2. syyskuuta 2013

Taidetta kotioloissa, luovuutta luonnossa

On täysin väärin kuvitella, että pystyäkseen olemaan luova tulisi taidemaalarilla olla kattohuoneistoateljee metropolin sykkivässä sydämessä tai muusikolla oma studio vipuineen ja nuppeineen kaikilla herkuilla varustettuina. Taiteesta ja luovuudesta on aivan turha vääntää mitään välineurheilua, sillä hulppeat puitteet eivät takaa idearikkautta, pikemminkin vääränlainen ympäristö saattaa asettaa taiteilijalle paineita, mikä taas tappaa luovuuden.

Ihminen voi ohjelmoida itsensä luovaan tilaan. Täytyy osata sulkea pois häiriötekijät ja antaa ajatusten virrata vapaina, ilman estoja. Asioita kannattaa tarkastella eri näkökulmista ja uusilla tavoilla. Kaikki ideat kannattaa laittaa muistiin, jotta niihin voi palata tarvittaessa ja sitten kehitellä niitä eteenpäin. Kun maltat hetkeksi irtautua normaaleista rutiineista, aivotoimintasi saattaa siirtyä aivan uusille urille ja tulos voi olla uskomaton. Parhaimmat ideat kehittyvät ja kypsyvät pikkuhiljaa ja inspiraation voi saada mistä vaan arkisesta asiasta. Juuri tämän takia luksusateljee tai musiikkistudio ovat tarpeettomia. Luovien ajatusten koti olet Sinä, kaikki lähtee Sinusta!

Ystäväni Annastiina on erittäin lahjakas taiteilija. Hän tekee tauluja kotonaan, perheensä läsnäollessa. Hän ei tarvitse luksusateljeeta toteuttaakseen ideoitaan vaan taulut syntyvät keittiössä, kodin sydämessä - rakkaudella. Tänään viimeksi sain kunnian olla paikalla hänen viimeistellessään erään aiemmin keskeneräiseksi jääneen taulun. Oli ilo katsella taiteilijaa työssään ja samalla vaihdella kuulumisia. Samaan aikaan taaperoikäiset lapsemme piirtelivät lattialla paperille. Aivan ihana tunnelma.


Annastiinan tänään valmistunut taulu

Omalla kohdallani olen huomannut, että ideani virtaavat vapaammin ulkoilmassa. Kotiterassilla ideoiminenkin voi olla tuloksellista, mutta luonnon keskellä vallitsee seesteinen ja rauhoittava ilmapiiri, jossa ajatuksetkin juoksevat kepeästi. Vaikka moni ajatus lähtee arkisista asioista, luonnossa saa lisäpuhtia niiden eteenpäin kehittelyyn. Olen aikoinani uudelleensanoittanut kappaleita ja monesti tekstejä kehittelin ulkosalla. Rauhallisessa ilmapiirissä oli hyvä hypätä vaikkapa luomamme roolihahmon, Hollywood-tähti Lulu Manhattanin, ajatusmaailmaan ja kirjoittaa lyriikat mielikuvien avustuksella. Lopputuloksena oli hauska, kepeä ja ironinen Hollywood-rallatus, joka olikin suosittu keikoillamme.


Lulu Manhattan - Glamouria arkeen

Älä siis anna arjen oravanpyörän latistaa luovuutta, vaan keksi itsellesi sopiva tapa luovuutesi löytämiseen.

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos!