Merkitse ylös ajankohta, jolloin murrat arjen kahleet ja runnot ideakoneiston liikkeelle. Käytä luovuuttasi ongelmien ratkaisuun tai löydä valmiita vinkkejä blogistani. Viihdytän ja autan ajattelemaan arkisia asioita luovasti.

Blogini alttarille on uhrattu röökit, veret ja kyyneleet. Ota askel kohti uutta luovaa lifestyleä ja vinkkaa teksteistä myös aiheista kiinnostuneille kavereille. Raapustukseni ovat hurjan ajatustyön ja elämänkokemuksen sulava cocktail, joka survotaan bittimuotoon kaiken kansan saataville.

Kaiken takana on luovan ajattelun avulla vastauksia etsivä yksilö: Miten tekisin tämän paremmin?

Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste askartelu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. toukokuuta 2014

Käyntikortit verkostoitumista helpottamaan

Yhteystietojen vaihtaminen kiireessä meluisalla juna-asemalla tai messuständillä:
Käyntikortti 1 - Kännykkä 0 . Tässä ohjeet pikakäyntikortin tekoon niitä tarvitseville.

Tulee tilanteita, joissa olisi tarvetta vaihtaa yhteystietoja nopeasti. Kännykkä on kätevä, sillä se kulkee aina mukana, mutta sen nopeus on kyseenalaista ja riippuu käyttäjästä. Kännykän etsiminen laukun pohjalta (30s), avaaminen näppäinlukosta (20s tai kovassa kiireessä 40s hutien takia), sopivan sovelluksen etsiminen (20-40s) ja yhteystietojen kirjaaminen (20s) - yhteensä yli 2 minuuttia! Pyh, anna käyntikortti (3s).

Näihin käyntikortteihin tarvittiin printteri, paperia, kontaktimuovia, mattoveitsi,
leikkuualusta sekä viivoitin. Ja hetki aikaa keskittyä puuhaan.


Erotu amatööristä

Käyntikortti osoittaa, että olet panostanut aikaa ja vaivaa asian huomioimiseksi. Itse tehty käyntikortti ei ehkä ole kaikista ammattimaisin mahdollinen, mutta toisaalta se osoittaa luovuutta ja kekseliäisyyttä.

Nopeissa kontaktitilanteissa on helpompi ojentaa omat yhteystiedot tiivistetyllä kortilla, kuin rustata ne ostoskuitin taakse (jossa pahimmassa tapauksessa on toisella puolella listattuna apteekista ostamasi reseptilääkkeet intiimivaivoihin). Ja tosiaan kännykkä ei aina ole se nopein vaihtoehto.

Pirullisia ovat sähköposti- ja web-osoitteet. Tavatessasi eksoottista sukunimeäsi tai ilmaispalvelun blogiosoitetta meluisassa ympäristössä, ymmärrät kyllä käyntikortin kätevyyden. On nimittäin suuri riski, että jokin kirjaimista päätyy väärään paikkaan.

Tällöin myös tärkeä meili tai potentiaalinen yhteistyökumppani voi päätyä väärään paikkaan - bittiavaruuden labyrinttiin eksyksiin. Lupaava yhteistyö takkuaa jo alkumetreillä kuin rullaluistin hiekkatiellä.

Yhteystiedot järjestykseen

Entäs sitten, kun itse vastaanotat käyntikortin?

Tärkeän henkilön yhteystietoja ei ole varaa hukata. Tallenna tiedot heti tilaisuuden tullen käyttäämääsi sähköiseen järjestelmään - sähköpostin yhteystietoihin tai kännykkään. Kannattaa myös ottaa käyntikortista valokuva ja lisätä se henkilön "profiilikuvaksi".

Tämä helpottaa oikean asiayhteyden oivaltamista välittömästi, kun hän soittaa sinulle. Ellet sitten välttämättä tahdo ottaa kunnon paparazzi-kuvaa tyypin pärstäkertoimesta heti ensitapaamisella.

Kännykän ruudulle lävähtävä kuva käyntikortista auttaa nopeasti tunnistamaan firman ja henkilön. Prosessi on paljon hitaampi, mikäli näyttöön tulee pelkästään tekstinä sama tieto. Visuaalinen ote nopeuttaa asioiden ja henkilöiden muistiinpalauttamista huomattavasti!

Resurssit ratkaisevat toimintatavan

Mikäli omat taidot tai välineistö ei tue käyntikorttipajan pystyttämistä, mutta budjetti on joustava, voit siirtää tehtävän jollekin ammattilaiselle. Saat upeat käyntikortit, mutta toisaalta et pääse itse puuhastelemaan niiden parissa.

Suosittelen ammattimaisempaa otetta, mikäli edustat itseäsi pääosin työelämässä ja suurten yritysten edustajille yrittäjän ominaisuudessa. Ellei sitten yrityksesi satu edustamaan luovaa alaa tai kädentaitoja.

Mikäli kuitenkin toimit yksityishenkilönä, esimerkiksi harrastusblogisi edustajana, on itse tehty käyntikortti persoonallinen ja mielenkiintoinen apuväline kontaktien luomiseksi myös live-maailmassa someverkostoitumisen tueksi. Tällöin kannattaa kortista tehdä persoonallinen ja muista erottuva. Koska yksityishenkilöt harvemmin jakelevat käyntikorttejaan, on massasta erottuminen jo sitä kautta taattu.

Pikakäyntikortit pienellä vaivalla

Omassa tapauksessa tämän tee-se-itse-ratkaisun suurin kriteeri oli kiire. Käyntikortit oli saatava pikaisesti ja kotioloista löytyvistä tarvikkeista tehtyinä. Eniten aikaa kului käyntikortin ulkoasun suunnitteluun ja korttien päällystämiseen ja leikkaamiseen.

Tein kuvankäsittelyohjelmalla nämä käyntikortit. Kortiin tullut kuva on itse ottamani ja käsittelemäni ja fontit vastaavat blogissa käyttämiäni - yhtenäisen ilmeen luomiseksi tietenkin. Eläkepäiviään lähestyvä printteri ei ollut yhteistyöhaluinen ja musteetkin olivat finaalissa. Mustepatruuna määritteli siis käyntikortin värimaailman, itse olisin vielä lisännyt violetin kaveriksi efektiväreiksi pinkkiä ja keltaista. Mutta tähän oli tyydyttävä tällä kertaa.

Pahvia ei ollut, joten jouduin käyttämään tavallista tulostuspaperia, joka on tähän tarkoitukseen liian ohutta. Tämän vuoksi tein kontaktimuovilla paperin etu- ja takapuolelle muovituksen, jotta kortti ei ole liian lerppu ja se kestää kulutusta takin taskussakin. Oman persoonallisen lisänsä takaosaan toi seeprakuvioinen muovi, jota minulla sattui olemaan kaapin perukoilla.

Päällystetyt kortit leikkasin mattoveitsellä viivoitinta ja leikkuualustan ruudukkoa hyödyntäen. Sakset käyvät yhtä hyvin, mikäli tällaista hifivarustelua ei korttipajastasi löydy. Reunoista tuli mattoveitsellä pääosin siistit, mutta toki tietty rosoisuus kuuluukin itse väkerrettyyn.

Onneksi ei näihin eksynyt veripisaroita mukaan haavereiden myötä, sillä mielummin luovutan vereni ammattimaisemmissa olosuhteissa.

Jokainen nyhrätty sekunti ja vino reuna osoittavat, että käyntikorttini on tehty rakkaudella! Ja juuri hänelle, joka sen vastaanottaa.



Kiitos vierailustasi!



perjantai 25. huhtikuuta 2014

Lasipurkit hyötykäyttöön - 10 vinkkiä

Kaikenlaisia vaihtoehtoja työkoiran koulutuksesta discon kautta puutarhahommiin ja sisustukseen. Lasipurkkeja kertyy nurkkiin paljon ja etenkin lapsiperheissä kaapit ja keräysastiat tursuavat vauvanruokapurkkeja. Lasinkeräyspiste on passeli paikka tyhjille lasipurkeille, mutta niillä voi tehdä paljon muutakin!

Lasipurkissa on kätevä säilyttää esimerkiksi leivonnassa käytettävien aromiaineiden putkiloita.
Tämä purnukka sai osakseen pikatuunauksen: servetistä leikattu ympyrä on kiinnitetty purkin päälle hiuslenksulla.


1. Koiran koulutus 

Etenkin työkoirien hajutyöskentelykoulutukseen sekä tunnistustreeneihin sopivat pienet lasipurkit loistavasti! Esimerkiksi staffordshirenbullterrieri Pipo koulutetaan hypokoiraksi muun muassa lasipurkkien avulla, joihin on laitettu hajulappuja. Koulutusta varten perheen diabeetikko on hengitellyt eri sideharsolappuihin verensokerin ollessa alhainen sekä sen ollessa normaali ja hypokoiran tehtävänä on erottaa nämä hajut toisistaan.

Näin koira voidaan kouluttaa reagoimaan diabeetikon alhaiseen verensokeriin. Etenkin diabeetikkolapsen kohdalla muistutus välipalan nauttimisesta verensokerin laskiessa on äärimmäisen tärkeää, sillä liian alhainen verensokeri voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kooman ja jopa kuoleman. Avustajakoirien lailla hypokoirakin on siis arjensankari, joka toiminnallaan voi pelastaa diabeetikon hengen!

2.  Askartele miniakvaario lapsen kanssa

Hauskaa puuhastelua lasten kanssa vaikkapa sadepäivän varalle ja lopputuloksesta syntyy esimerkiksi lastenhuoneeseen ihana ja itse tehty sisustuselementti. Tämä on tarkoitettu vain katseltavaksi, sillä lapsi saattaa hajoittaa purkin leikeissään!

3. Pistokkaiden juurrutus

Aloitteleva hortonomi voi kopioda kasvejaan juurruttamalla pistokkaita lasipurkissa, johon on laitettu vettä. Ainakin yrttisuosikki basilika sekä huonekasveista kiinanruusu kasvattavat juuret vesipurkissa lilluttuaan ja tämän jälkeen ne voi iskeä multaan jatkamaan kasvuaan.

Hiusasioissa juurikasvu on kauhistus, mutta tässä rakas basilikani yrittää kasvatella juuriaan lasipurkissa.

4. Lastenjuhliin bilevalo 

Tee paperiin kuvioita leikkaamalla saksilla tai kuvioleikkureilla. Aseta paperi lasipurkin sisälle purkin reunoja myötäillen. Vie ipanalauma pimeään huoneeseen ja osoita taskulampulla avoimen purkin sisään ja suuntaa purkin pohja ylöspäin. Laita Robinin "Boom Kah" soimaan ja aloittakaa villi disco kattoon ja seiniin heijastuvan valoshown alla!

5. Herkkupurkki

Miksi karkkipäivänä pitäisi olla karkkipussi? Jos perheessä vietetään karkkipäivää, pieneen "pilttipurkkiin" voi kivasti laittaa muutaman namin eri pusseista lapsukaisille. Jokainen voi koristella oman purkkinsa haluamallaan tavalla ja vanhemmat jakavat karkkipurkit sitten pienokaisilleen valitsemanaan ajankohtana.

Näin vältytään kaupan jumbokokoisilta karkkipusseilta ja lapset nameja vain kohtuudella karkkipäivänä. On suuri ero siinä syökö leikki-ikäinen tai esimurrosiässä oleva koululainen muutaman namin vai yhden pussin (pahimmillaan sen 400g) karamellejä.

Meillä purkkiin päätyy rusinoita, kuivattuja hedelmiä ja muroja, sillä arkemme on aika lailla karkkivapaata muutamia poikkeuksia (juhlat) lukuunottamatta. Iloinen purkki täynnä yllätysherkkuja tuntuu lapsesta jännittävältä ja purkin koristelukin on hauskaa puuhaa.

Huom! Älä jätä lasta valvomatta purkin kanssa, sillä se voi mennä rikki! Kaada vaikkapa sisältö hetken ihastelun jälkeen turvallisempaan (särkymättömään) astiaan, jota taaperokaan ei saa heittämällä rikottua.

6. Säilytys- ja lajitteluastia

Meillä lasipurkeissa on esimerkiksi xylitol-tabletit, itse tehdyt mausteöljyt sekä ruuvit, leivonta-aromit ja paidan napit. Ompeluihmiselle "pilttipurkkiin" rakentuu hieno neulatyyny: vanua tai kangasriekaleita laitetaan kauniin kankaan sisälle ja se sujautetaan purkin pohjalle. Nuppineulat tökitään pystyyn pehmusteeseen ja kansi laitetaan kiinni. Lapsiturvallinen ja esteettisesti upea tapa pitää tallessa neulat!

7. Kukkaruukku taimen alkutaipaleelle

Istutuspurkkeja myydään kaupassa jos jonkinlaisia, mutta mitenkäs olisi konepestävät pikkuiset lasipurnukat, joissa taimi saisi kivan spurtin kasvulleen? Samalla voitte seurata koko perheen voimin juurakon kiemurtelua purnukassa ja jonkin ajan kuluttua siirtää kasvin suurempaan astiaan. Nappaa kaupasta mukaan myös purkeille tarkoitettu pahvilaatikko, niin saat liikuteltua taimitarhaasi kätevästi sisään ja ulos karaisuvaiheessa.

8. Suojapurkki tuhoeläimiltä ja kosteudelta

Esimerkiksi piharakennuksessa tai saunatuvalla säilyy sokerikin muurahaisten ulottumattomissa helposti ja näppärästi sekä tulitikutkin pysyvät raapaisukuivana kosteammissakin olosuhteissa. Tee-se-itse-tyypit voivat tuunata tulitikkupurkin eli kannen sisäpuolelle liimata palasen raapaisupintaa ja asetella tikut kauniisti purkkiin esille - näin saat saunatuvalle loistavasti aiheeseen sopivan ja käytännöllisen sisustusesineen!

9. Itsetehtyjen kauneustuotteiden säilytys

Itse tehty kasvonaamio tai karvanpoistoon tarkoitettu sokerointimassa säilyy jonkin aikaa lasipurkissa. Seoksen säilyvyys riippuu kuitenkin käytetyistä raaka-aineista eli tolkuttoman pitkiä aikoja ei kannata itsetehtyjä tahnoja varastoida. Kuitenkin ulkoiseen käyttöön tarkoitettujen mömmöjen kanssa voi olla rennommin säilyvyyden suhteen kuin syötäväksi tarkoitettujen sörsseleiden kanssa.

10. Juhlavieraille muisto osallistumisesta

Häiden tai muiden juhlien vieraita voi muistaa pienellä lahjalla, joka annetaan kauniisti koristellussa lasipurkissa. Häämuisto näyttää arvokkaalta pienessä lasipurkissa, jossa on vaikkapa kimalteella koristeltu kansi, eikä se pääse keräämään pölyä kirjahyllyssä.

Lasipurkkiin voi myös sujauttaa valokuvan vaikkapa naamiaisten vieraista upeissa rooliasuissaan pienen muistolauselman tai kiitos-runon kera (tosin tämä edellyttää polaroid-kameraa tai nopeaa ja näppärää tulostusvastaavaksi nimettyä henkilöä juhlissa).

Sitten vain ideoimaan lisää uusia käyttötarkoituksia, jotka sopivat omaan arkeen ja elämäntilanteeseen. Mutta älkää tuunaatko pilttipurkeista tuikkulyhtyjä! Ne eivät ole turvallisia ja saattavat aiheuttaa tulipalon. Ellei niissä sitten käytä paristokäyttöistä tuikkua aidon sijaan. Mutta se taas on sama kuin laittaisi grilliin sisäfilepihvin sijasta rusinan.


---
Kiitos vierailustasi <3

* * *
Lähteet ja lisätietoja:
Pipo-koirasta kasvaa diabeetikon turvamies , artikkeli Vantaan Sanomien nettisivuilla, luettu 24.
4.2014 (artikkeli julkaistu 20.1.2014)
Hypokoira ry: http://www.hypokoira.fi/fin/alku/ , luettu 24.4.2014
Puutarha.net: http://puutarha.net/artikkelit/1140/pistokkaiden_juurrutus.htm , luettu 24.4.2014
Luovasti.com: Askartele akvaario alaikäiselle ahvenfarmarille
Luovasti.com: Arjen sankari: avustajakoira Ville
Yhteishyvän websivusto: Kynttilät ja turvallisuus , luettu 24.4.2014
Ylen Olotila-sivusto: Taimien karaisun ABC , luettu 24.4.2014

torstai 27. helmikuuta 2014

Askartele akvaario alaikäiselle ahvenfarmarille


Aurinkoisen aamiaisen ja lämpimän lounaan välillä valmistui tyttärelleni oma akvaario ihailtavaksi. Yhdistimme eri tekniikoita ja materiaaleja kolmiulotteiseksi sisustuselementiksi (kröhööömm, jossain vaiheessa jatkokehittelyn myötä tulee ilmi uusi postaus samasta aiheesta otsikolla "Tuunaa aiemmin tekemäsi fisutankki").

Näitä käytimme:

-Pesty lasipurkki, hyödynnä kierrätykseen menossa olevat materiaalit!
-Hiekkaa
-Pahvia, hyödynnä kierrätykseen menossa olevat materiaalit!
-Sormivärejä
-Tusseja

Lisäksi hifistelimme näillä:

-Piirustuslevyt
-Kalvotussit
-Laastariteippi (lapsi simahti kesken askartelun ja liima oli hänen huoneessaan. En tohtinut häiritä nokosia, joten käytin ensin käteen osunutta kiinnitysmateriaalia)

Tämä unohtui:

-Kimalleliima! Aikomuksena oli koristella kalalle hopeisia yksityiskohtia, mutta tämä unohtui tohinan keskellä.

1. Piirrä kalojen ääriviivat pahville ja anna lapsen koristella ne sormiväreillä. Voit käyttää halutessasi apuna piirustuslevyjä. Jos perheessä on useampia lapsia, piirtohomma soveltuu loistavasti vanhemmille sisaruksille. 


2. Tehkää myös vesikasvi vihreästä pahvista, ja värittäkää tällä kertaa tusseilla. Voitte myös tehdä simpukoita tai aarrearkkuja pohjalle koristeeksi. 
3. Leikkaa väritetyt koristeet irti tai delegoi homma isommille lapsille. Taaperolle ei saksia!

4. Ulkoista hiekan haku pihalta tai taloyhtiön sepelilaatikosta tai vaihtoehtoisesti suorittakaa homma koko porukalla. Talvi meni jo, joten hiekotustarvetta tuskin enää on.

5. Taita vesikasvin alareuna ja liima se purkin pohjaan (tai teippaa). Yhdistä myös kalan puoliskot toisiinsa vapaamuotoisella tavalla.

6. Piirrä lasipurkin reunaan sisäpuolelle kalvotusseilla esimerkiksi veden väreilyä ja vesikasvin lehtiä.
7. Ihailkaa yhteistyössä tehtyä taideteosta ja kiitä ruhtinaallisesti työskentelyyn osallistuneita. Nyt voitte sijoittaa juhlaseremonioin uuden hienon katseenvangitsijan haluamallenne paikalle ja pitää upeita puheita sateenkaarikalojen olemassaolosta ja merkityksestä.

Iloisia askarteluhetkiä!

Olisi ihanaa, jos linkittäisitte kommentteihin omia tuotoksianne! Tässä puuhassa kun on vain mielikuvitus rajana, niin olisi hienoa nähdä erilaisia variaatioita ideasta ja muiden tiimityöskentelyn tuloksista :)

* * *

Ensi kertaa varten itselleni muutama huomio:
-Mitoita koristeet ja eväkkäät lasipurkin kokoon sopivaksi. Nyt käytetty purkki osoittautui liian pieneksi ja tavaroita joutui tunkemaan sinne.
-Jaottele askartelu vaiheisiin ja tee ne usealla eri kerralla. 2-vuotiaan keskittymiskyky on kuin redbullia nauttineella laamalla ja väriä olisi tarkoitus saada pahville sohvien ja seinien sijaan.
-Kokeile uusia materiaaleja: kahvipakettien foliokääreitä, karkkien käärepapereita ja muuta kivasti kiiltelevää.
-Valitse koristeisiin materiaaleja, jotka kestävät vettä. Kiinnitä kalat pohjaan hammastikulla ja täytä purkki oikeasti vedellä! Vau. Muista liimata kansi kiinni, jottei vesivahinko kohtaa kämppää.
-Liimaa hiekka pohjaan kiinni. Taapero näemmä tykkää ravistella kalaparkaa kun hiekasta kuuluu niin kiva ääni.
-Piirrä kalvotusseilla koristeet erilliselle läpinäkyvälle muoville ja aseta se sitten lasipurkin sisäpuolta vasten. Näin saa puuhattua näyttävämpää koristetta satunnaisen sohimisen sijaan. 
-Hyödynnä kotona olevat materiaalit: kimalleliimojen jämät ja muut hilehömpötykset. Ulkomailta roudatut oikeat simpukankuoret yms.
-Tee akvaario lehdistä leikatuista meriaiheisista kuvista. Vau, taas vähemmän roudaamista paperinkeräykseen.



---
Mikäli pidit tästä julkaisusta, sitä saa jakaa vapaasti sosiaalisessa mediassa
Kiitos vierailustasi <3

lauantai 8. helmikuuta 2014

Askartele edullisesti - 8 vinkkiä



Paikalliset kauppiaat taas tunkivat postilaatikon täyteen mainoksia lähestyvän Ystävänpäivän (14.2.) johdosta. En pidä lainkaan kaupallisesta puolesta tämän tärkeän päivän vietossa, sillä liikkuvan rahavirran pitäisi suuntautua ystävien hyvinvoinnin edistämiseen, eikä oheistuotteiden myyntiin. Vastaiskuna kaupallisuudelle tuunasimme taaperon kanssa kortit kasaan edullisella budjetilla kierrätystä kunnioittaen.



1. Hyödynnä mainoslehtiset 

Leikkaa kuvia ja liimaa jämäkälle paperille. Nämä lapsille tarkoitetut kortit syntyivät yhden aukeaman kuvista, jotka olivat saksalaisen halpaketjun mainoslehtisessä. Kuvat oikeasti olivat pussilakanoista ja vaatteiden printeistä.

2. Haali kuvia ja tekstejä aikakausilehdistä

Aikakausilehdet ovat pullollaan ystävänpäiväaiheista materiaalia tällä hetkellä. Voit vaikka leikata ja liimata kirjain kerrallaan tervehdyksen (ellei sitten mielestäsi tästä tekniikasta tule mieleen lunnasvaatimukset). Kannattaa plärätä lehdet läpi näyttävien kuvien varalta ennen paperinkierrätykseen viemistä.

3. Kerää kuvapankkia

Etenkin juhlapyhien lähestyessä kannattaa leikellä ylimääräisiä kuvia vaikkapa minigrip-pussiin, jotta seuraavaksi askartelukerraksi riittää myös materiaalia. Käyttökelpoinen juttu myös muuten taaperoiden askarteluun.

4. Osta materiaalit alennuksesta

Joulun jälkeen saat läjäkaupalla jouluaskartelumateriaaleja pilkkahintaan. Sama pätee muihin juhlapyhiin. Hyödynnä myös konkurssipesät ja muut loppuunmyynnit.

5. Anna ripustuslenkeille uusi elämä

Vaatteista löytyy usein henkarille ripustamista varten nauhanpätkät. Itse koen nämä turhakkeiksi varsinaisessa käyttötarkoituksessaan, mutta ne voi hyödyntää askartelussa! Näin saa ilmaiseksi kasaan erivärisiä ja kauniita satiini- tai silkkinauhan pätkiä. Solmi vaikkapa rusetti koristeeksi korttiin. 

6. Koristeita leivontatarvikkeista

Laatikon pohjalle jääneet kakkupaperit saavat uuden elämän korteissa pitsireunuksina. Myös muffinsivuokia voi hyödyntää! Leivinpaperista askarrellaan perinteisesti jouluisin lumihiutaleita, mutta mikset leikkaisi tällä kertaa sydänkuvioita?

7. Hyödynnä vanhat kortit ja tuunaa niistä uutta

Vanhoissa korteissa on kauniita kuvia ja tekstejä, joita voi hyödyntää. Kierrätys kunniaan! Jos haluat säästää kaikki serkunkumminkaimananopinlastenlastenminiän lähettämät kortit, osta sesongin jälkeen edullisesti kortteja marketeista ja askarteluliikkeistä.

8. Hanki koristereunaiset sakset

Saat lisää näyttävyyttä leikattuihin kuviin. Lisäksi voit hakea rautakaupasta maalivärikarttoja ja napsia niistä hauskoja koristeita reunoja tai osoitteita kehystämään. Värivalikoimaa riittää!

 + Pippurina pohjalla: Käytä luovuutta

Mieti hetki, mitä tarvitset ja ideoi sitten!
  • Pahvipakkauksista saa leikattua kivoja kuvia irti (esim. keksipaketit, muropaketit)
  • Lahjapaperia voi hyödyntää monessa
  • Perunasta voi tehdä leimasimen ja painaa vaikka sormivärillä kuvia korttipohjiin
  • Tulosta (tai mieluiten piirrä) kuva, jonka lapsi saa itse värittää ja käytä sitä kortissa. Jos piirustustaitosi on hukassa, käytä väristyskirjan kuvia apuna ja jäljennä ne paperille läpi piirtäen.
  • Vesiväreillä voi maalata upeita kortteja!
Hulppeita hetkiä askarteluun!




---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa
Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S
Instagram: http://instagram.com/sanya__s

tiistai 17. joulukuuta 2013

Kortti kuivumassa

Internetin aikakaudella ihmisten kanssakäyminen tietokoneen välityksellä on kasvanut räjähdysmäisesti. Viestit saa lähetettyä reaaliajassa ja videopuhelu on näppärä työväline, mikäli etäisyyttä lähipiiriin on maantieteellisesti sen verran, että kahvikupposella käyminen ei ihan aina ole se kätevin (vaikka onkin miellyttävin) vaihtoehto. Facebookissa voi päivittää tilansa niin, että kaikki virtuaalikaverit tietävät kuulumisesi välittömästi - niin hyvässä kuin pahassakin. Surullisen kuuluisana esimerkkinä toimii Salkkareiden Tohtori Mäkelä, joka vahingossa jakoi yksityisen valokuvansa työpaikkansa sivustolla. Pienellä virheellä oli suuret seuraukset ja tämä toimikoot varoittavana esimerkkinä myös tosielämän Facebook-käyttäjille.

Omat virtuaaliset yhteydenpitovälineeni ovat pääosin e-mail, Facebook ja Skype. Puhelimessa puhumisen koen nykyään haastavaksi, sillä aina taustalta kuuluu jotain epämääräisiä ääniä: milloin pottaan pissinyt taapero ilmoittaa tuotoksestaan röhkimällä kovaäänisesti (potan pohjassa on possutarra kannustimena) tai koira ulisee ikkunasta näkyvälle puoliksi sulaneelle lumiukolle (joka mitä ilmeisimmin on hyvin omituinen ilmestys karvakorvan mielestä, sillä se muuttaa muotoaan joka päivä).

Postilaatikon avaamisen ilo

Ihanin lähipiirin muistamiseen tarkoitettu yhteydenpitoväline on kuitenkin perinteinen posti. Voi sitä ilon tunnetta tänäänkin, kun laskujen ja joulumainosten seasta löytyi meille postitettuja joulukortteja! Niitä ihasteltiin koko perheen voimin. Hieman eri asia kuin sähköpostin saapuneet-kansion "Sinulle on 3 uutta viestiä", sillä nämä viestit eivät ole käsin kosketeltavissa. Niitä ei voi tunnustella, haistella, ihailla eri valaistuksessa tai sujauttaa sellaisenaan Muistojen Arkkuun, joka odottaa taaperon huoneessa koko ajan täyttyen mukavista muistoista. Tottakai sähköpostitse laitettu tervehdys on yhtä arvokas, se on vain hieman erilainen kuin perinteinen kortti. Myös sähköinen viesti kertoo, että joku ajattelee Sinua. Joka tapauksessa on ihana tunne, että tulee muistetuksi ja jokaikinen vuosi joulutervehdysten määrä on yllättänyt minut. Tätä iloa olemme myös siskoni kanssa halunneet levittää lähipiiriin.

Korttipajassa tapahtuu

Valitettavasti resurssipulan vuoksi on käytännössä mahdotonta muistaa aivan kaikkia ihania ihmisiä omatekoisella joulutervehdyksellä, mutta se ei tarkoita sitä, ettäkö emme heitä ajattelisi lämmöllä. Korttipajasta on muodostunut meille jo pienimuotoinen perinne, sillä saman toteutimme viime vuonna. Pääosin suunnittelemme kortteja sen verran, että saamme tarvikkeet hankittua. Sitten levitämme askartelutarvikkeet suurelle pöydälle ja alamme siihen luovaan työhön - korttien tekoon! Mukana on siskoni ja minun lisäksi taapero ja karvakorva avustamassa.

Kortit kuivumassa ja kahvitauko voi alkaa

Kortteja on kätevä tehdä samalla kertaa niin paljon kuin pystyy, sillä tarvikkeet ovat valmiiksi käden ulottuvilla ja koko höskän siivoaminen menee sitten samaan syssyyn. Mahdolliset ylimääräiset kortit kannattaa säilyttää tulevaisuutta varten, sillä niille löytyy aivan varmasti käyttöä myöhemminkin, joulu kun tuppaa tulemaan joka vuosi .

Tänä vuonna korttipajassamme kävi pieniä laskelmointivirheitä sillä a) paperiliima loppui ensimmäisen kortin liimauksen jälkeen ja b) aikataulu oli liian tiukka. Lisäksi taapero sammui heti puuhastelun aloitettuamme ja olimme tehneet kortit jo valmiiksi, kun hän heräsi kauneusuniltaan. Tämä muutti suunnitelmia heti lennosta, sillä olin ajatellut hyödyntää hänen auttavaa kättään tai jalkaansa korttien teossa. Siis sivellä sormiväriä niihin ja antaa paperin eteen. Toisaalta tuon idean toteutimme jo viime vuonna ja tänä vuonna osa korteista saikin taaperon jälkikäteen tekaiseman liitteen: tusseilla väritetyn jouluaiheisen kuvan. Hieman oli picassomaista luovuutta niissä kuvissa, mutta se oli hänen taiteellinen näkemyksensä ja lopputulos hieno.

Materiaalien kirjo

Tarvikkeina käytimme erivärisiä pahveja, tulostettuja kuvia ja tekstejä, joita väritimme tusseilla ja puuväreillä sekä kimalleliimaa, jota pursottelin niin, että käsi kramppasi. Kuviosakset viuhusivat ja kortit kasattiin paperiliiman sijaan perus erikeepperillä, joka toikin niihin itsetehdyn vaikutelman. Eli osa korteista näytti aivan ala-asteikäisten askartelemilta, mutta sehän on mukavaa näin naishenkilön näkökulmasta, että luullaan ikäistään nuoremmaksi.

Jos haluaa ilmaisia materiaaleja askarteluun, kannattaa hyödyntää vaikkapa läheistä rautakauppaa, kuten minä olen tehnyt. Eli mars maaliosastolle ja sieltä läjä erivärisiä maalikarttoja matkaan. Näistä voi leikellä kuviosaksilla koristeita ja liimata kortteihin. Yleensä värikarttojen takana oleva mainos jää siis piiloon ja värivalikoima on aivan mahtava. Löytyy perusvärit, murretut sävyt ja murrettujen sävyjen vielä vähän murretut sävyt eli joka tilanteeseen sopivaa materiaalia tarjolla. Kohteliaisuussyistä on kuitenkin hyvä kannattaa rautakauppaakin ja ostaa jotain pientä hyödyllistä vaikkapa kotiin samalla. Loput tarvikkeet löytyvät marketista kauppareissun yhteydessä tai Tiimarin konkurssipesästä, mikäli sellainen sattuu paikkakunnallasi sijaitsemaan.

Mikäli itse et ehtinyt kortteja postittamaan tänä vuonna, samoja kikkoja voi käyttää myös ihanien pakettikorttien tekoon joululahjoja koristamaan.

Toivotaan, ettei Itella hukkaa luovuutemme hedelmiä räntäsateeseen.

Muokkaus: Lapsi nukutettu ja äiti palasi korjaamaan kirjoitusvirheitä. 

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 


maanantai 4. marraskuuta 2013

Korttien askartelua taaperon kanssa

Lähipiirissämme on ollut suuria tapahtumia. Kaksi pientä tytöntylleröistä on saavuttanut hienon 2-vuoden ikäpaalun ja päätimme askarrella kortit itse, sillä varsinaiset lahjat olivat kaupasta hankittuja kroonisen aikapulan vuoksi.



Korttien askartelu taaperon kanssa on helppoa ja mukavaa. Kortteja kannattaa samalla kertaa tehdä useampia, sillä askartelutarvikkeiden ja luovuuden ollessa huipussaan ei sarjatuotanto haittaa, koska jokaikinen kortti tulee taatusti olemaan uniikki.

Tarvikkeina meillä tällä kertaa oli kaksi eri väristä korttipohjaa, sormivärit, kuviosakset, paperiliimaa sekä kimalleliimaa. Lisäksi käytimme leimasinta, jossa oli teksti "Onnea", sillä jostain syystä viime vuonna ostetut kulta- ja hopeatussit eivät olleet yhteistyökykyisiä. Ehkä parempi niin, sillä lopputuloksesta tuli siistimpi, kun en mennyt kirjoittelemaan käsin kortin etupuolelle. Kortin kääntöpuolelle kirjoitimme vielä tervehdyksen synttärisankareille sekä omat allekirjoituksemme.

Sormiväreillä sai pahvisen kortin pintaan painettua taaperon kädenjäljen, joka vielä viimeisteltiin erivärisillä palluroilla. Väriä levitin ensin meikkisienellä koko kädelle ja painoimme jäljen. Sen jälkeen väriä levitettiin vain sormenpäihin ja teimme koristeeksi erivärisiä pilkkuja. Kortit kruunasi pinkki kimalleliima, jolla tehtiin pienet sydämet alareunaan sekä pieniä pisteitä ympärikorttia sopivan juhlalookin takaamiseksi.


Seuraavaksi vuorossa on sitten Isänpäiväaskartelua ja mikäli oikein innostumme, valmistuu joulukortitkin siinä sivussa!

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos!