Lasipurkit hyötykäyttöön - 10 vinkkiä

Kaikenlaisia vaihtoehtoja työkoiran koulutuksesta discon kautta puutarhahommiin ja sisustukseen. Lasipurkkeja kertyy nurkkiin paljon ja etenkin lapsiperheissä kaapit ja keräysastiat tursuavat vauvanruokapurkkeja. Lasinkeräyspiste on passeli paikka tyhjille lasipurkeille, mutta niillä voi tehdä paljon muutakin!

Lasipurkissa on kätevä säilyttää esimerkiksi leivonnassa käytettävien aromiaineiden putkiloita.
Tämä purnukka sai osakseen pikatuunauksen: servetistä leikattu ympyrä on kiinnitetty purkin päälle hiuslenksulla.

1. Koiran koulutus 

Etenkin työkoirien hajutyöskentelykoulutukseen sekä tunnistustreeneihin sopivat pienet lasipurkit loistavasti! Esimerkiksi staffordshirenbullterrieri Pipo koulutetaan hypokoiraksi muun muassa lasipurkkien avulla, joihin on laitettu hajulappuja. Koulutusta varten perheen diabeetikko on hengitellyt eri sideharsolappuihin verensokerin ollessa alhainen sekä sen ollessa normaali ja hypokoiran tehtävänä on erottaa nämä hajut toisistaan.

Näin koira voidaan kouluttaa reagoimaan diabeetikon alhaiseen verensokeriin. Etenkin diabeetikkolapsen kohdalla muistutus välipalan nauttimisesta verensokerin laskiessa on äärimmäisen tärkeää, sillä liian alhainen verensokeri voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa kooman ja jopa kuoleman. Avustajakoirien lailla hypokoirakin on siis arjensankari, joka toiminnallaan voi pelastaa diabeetikon hengen!

2.  Askartele miniakvaario lapsen kanssa

Hauskaa puuhastelua lasten kanssa vaikkapa sadepäivän varalle ja lopputuloksesta syntyy esimerkiksi lastenhuoneeseen ihana ja itse tehty sisustuselementti. Tämä on tarkoitettu vain katseltavaksi, sillä lapsi saattaa hajoittaa purkin leikeissään!

3. Pistokkaiden juurrutus

Aloitteleva hortonomi voi kopioda kasvejaan juurruttamalla pistokkaita lasipurkissa, johon on laitettu vettä. Ainakin yrttisuosikki basilika sekä huonekasveista kiinanruusu kasvattavat juuret vesipurkissa lilluttuaan ja tämän jälkeen ne voi iskeä multaan jatkamaan kasvuaan.

Hiusasioissa juurikasvu on kauhistus, mutta tässä rakas basilikani yrittää kasvatella juuriaan lasipurkissa.

4. Lastenjuhliin bilevalo 

Tee paperiin kuvioita leikkaamalla saksilla tai kuvioleikkureilla. Aseta paperi lasipurkin sisälle purkin reunoja myötäillen. Vie ipanalauma pimeään huoneeseen ja osoita taskulampulla avoimen purkin sisään ja suuntaa purkin pohja ylöspäin. Laita Robinin "Boom Kah" soimaan ja aloittakaa villi disco kattoon ja seiniin heijastuvan valoshown alla!

5. Herkkupurkki

Miksi karkkipäivänä pitäisi olla karkkipussi? Jos perheessä vietetään karkkipäivää, pieneen "pilttipurkkiin" voi kivasti laittaa muutaman namin eri pusseista lapsukaisille. Jokainen voi koristella oman purkkinsa haluamallaan tavalla ja vanhemmat jakavat karkkipurkit sitten pienokaisilleen valitsemanaan ajankohtana.

Näin vältytään kaupan jumbokokoisilta karkkipusseilta ja lapset nameja vain kohtuudella karkkipäivänä. On suuri ero siinä syökö leikki-ikäinen tai esimurrosiässä oleva koululainen muutaman namin vai yhden pussin (pahimmillaan sen 400g) karamellejä.

Meillä purkkiin päätyy rusinoita, kuivattuja hedelmiä ja muroja, sillä arkemme on aika lailla karkkivapaata muutamia poikkeuksia (juhlat) lukuunottamatta. Iloinen purkki täynnä yllätysherkkuja tuntuu lapsesta jännittävältä ja purkin koristelukin on hauskaa puuhaa.

Huom! Älä jätä lasta valvomatta purkin kanssa, sillä se voi mennä rikki! Kaada vaikkapa sisältö hetken ihastelun jälkeen turvallisempaan (särkymättömään) astiaan, jota taaperokaan ei saa heittämällä rikottua.

6. Säilytys- ja lajitteluastia

Meillä lasipurkeissa on esimerkiksi xylitol-tabletit, itse tehdyt mausteöljyt sekä ruuvit, leivonta-aromit ja paidan napit. Ompeluihmiselle "pilttipurkkiin" rakentuu hieno neulatyyny: vanua tai kangasriekaleita laitetaan kauniin kankaan sisälle ja se sujautetaan purkin pohjalle. Nuppineulat tökitään pystyyn pehmusteeseen ja kansi laitetaan kiinni. Lapsiturvallinen ja esteettisesti upea tapa pitää tallessa neulat!

7. Kukkaruukku taimen alkutaipaleelle

Istutuspurkkeja myydään kaupassa jos jonkinlaisia, mutta mitenkäs olisi konepestävät pikkuiset lasipurnukat, joissa taimi saisi kivan spurtin kasvulleen? Samalla voitte seurata koko perheen voimin juurakon kiemurtelua purnukassa ja jonkin ajan kuluttua siirtää kasvin suurempaan astiaan. Nappaa kaupasta mukaan myös purkeille tarkoitettu pahvilaatikko, niin saat liikuteltua taimitarhaasi kätevästi sisään ja ulos karaisuvaiheessa.

8. Suojapurkki tuhoeläimiltä ja kosteudelta

Esimerkiksi piharakennuksessa tai saunatuvalla säilyy sokerikin muurahaisten ulottumattomissa helposti ja näppärästi sekä tulitikutkin pysyvät raapaisukuivana kosteammissakin olosuhteissa. Tee-se-itse-tyypit voivat tuunata tulitikkupurkin eli kannen sisäpuolelle liimata palasen raapaisupintaa ja asetella tikut kauniisti purkkiin esille - näin saat saunatuvalle loistavasti aiheeseen sopivan ja käytännöllisen sisustusesineen!

9. Itsetehtyjen kauneustuotteiden säilytys

Itse tehty kasvonaamio tai karvanpoistoon tarkoitettu sokerointimassa säilyy jonkin aikaa lasipurkissa. Seoksen säilyvyys riippuu kuitenkin käytetyistä raaka-aineista eli tolkuttoman pitkiä aikoja ei kannata itsetehtyjä tahnoja varastoida. Kuitenkin ulkoiseen käyttöön tarkoitettujen mömmöjen kanssa voi olla rennommin säilyvyyden suhteen kuin syötäväksi tarkoitettujen sörsseleiden kanssa.

10. Juhlavieraille muisto osallistumisesta

Häiden tai muiden juhlien vieraita voi muistaa pienellä lahjalla, joka annetaan kauniisti koristellussa lasipurkissa. Häämuisto näyttää arvokkaalta pienessä lasipurkissa, jossa on vaikkapa kimalteella koristeltu kansi, eikä se pääse keräämään pölyä kirjahyllyssä.

Lasipurkkiin voi myös sujauttaa valokuvan vaikkapa naamiaisten vieraista upeissa rooliasuissaan pienen muistolauselman tai kiitos-runon kera (tosin tämä edellyttää polaroid-kameraa tai nopeaa ja näppärää tulostusvastaavaksi nimettyä henkilöä juhlissa).

Sitten vain ideoimaan lisää uusia käyttötarkoituksia, jotka sopivat omaan arkeen ja elämäntilanteeseen. Mutta älkää tuunaatko pilttipurkeista tuikkulyhtyjä! Ne eivät ole turvallisia ja saattavat aiheuttaa tulipalon. Ellei niissä sitten käytä paristokäyttöistä tuikkua aidon sijaan. Mutta se taas on sama kuin laittaisi grilliin sisäfilepihvin sijasta rusinan.

---

Kiitos vierailustasi <3

* * *
Lähteet ja lisätietoja:
Pipo-koirasta kasvaa diabeetikon turvamies , artikkeli Vantaan Sanomien nettisivuilla, luettu 24.
4.2014 (artikkeli julkaistu 20.1.2014)
Hypokoira ry: http://www.hypokoira.fi/fin/alku/ , luettu 24.4.2014
Puutarha.net: http://puutarha.net/artikkelit/1140/pistokkaiden_juurrutus.htm , luettu 24.4.2014
Luovasti.com: Askartele akvaario alaikäiselle ahvenfarmarille
Luovasti.com: Arjen sankari: avustajakoira Ville
Yhteishyvän websivusto: Kynttilät ja turvallisuus , luettu 24.4.2014
Ylen Olotila-sivusto: Taimien karaisun ABC , luettu 24.4.2014

Namipussi treeneihin ja lenkille

Nelli on innokas staffi, joka tykkää kaikenlaisesta toiminnasta. Vaunulenkeillä Nelli saattaa joskus käydä hieman ylikierroksilla, sillä vauhti ei ole sen mielestä tarpeeksi kova tai mielenkiintoisia hajuja ei ole tarpeeksi tien pientareilla. Olemmekin yhdistäneet vaunulenkkeilyyn tottelevaisuustreeniä, jotta koiran mieli pysyy virkeänä ja käytöstavat eivät pääse unohtumaan.

Nellin oma namipussi, staffiprofiililla tietenkin

Yleensä lastenvaunuissa roikkuu kahvassa eväitä pienelle ihmiselle, mutta taaperomme nukkuu yleensä päiväunet lenkkeillessämme. Niinpä meidän kahvassamme roikkuu Nellin ikioma namipussi, josta on helppo ja nopea ottaa makupaloja koiran palkitsemiseksi oikeasta suorituksesta. Olen tehnyt pussin itse ja rotu-uskollisena laitoin staffiprofiilin muuten niin tylsän näköistä pussukkaa koristamaan. Kuva on toteutettu samalla tekniikalla, kun aiemmin tuunasin treenitakin. Pussin takapuolella on lenkit, joista sen saa esimerkiksi vyöhön kiinni, mutta kaikista kätevämmäksi vaunulenkeillä on osoittautunut pussin kiinnittäminen kahvaan suihkuverhonrenkailla! Helppo ja nopea kiinnitystapa.

Kiinnitys rattaisiin onnistuu hyvin suihkuverhon renkailla

Namipussin ompelu

Namipussi on helppotekoinen ompeluprojekti, joka tällaiselta aloittelijaltakin onnistuu lähes kivuttomasti. Itse valitsin kankaiksi kosteudenpitävää ulkoilukangasta, jota sattui kaapin perukoilta löytymään. Tämä siksi, että lähes kaikki käyttämäni makupalat ovat aika rasvaisia, ja tavallisesta kankaasta rasva saattaa tihkua läpi sotkien vaatteita.  Leikkasin mustasta ulkoilukankaasta sopivan kokoisen palan siten, että alareuna jäi taitteelle. Toisesta kankaasta leikkasin koiran profiilikuvan käyttäen paperille jäljentämää kaavaa. Poltin kankaiden reunat sytkärillä purkautumisen estämiseksi (Huom! Tämä tapa ei sovi kaikille kankaille, yleensä kangas huolitellaan esim siksak-ompeleella tai saumurilla).

Tämän jälkeen ompelin kuvan kiinni mustaan kankaaseen sekä lisäsin vyötä varten lenkit pussukan  takaosaan. Tämän jälkeen yläreuna käännetään ja huolitellaan, jonka jälkeen koko pussukka ommellaan sivusaumoilla kasaan oikeat puolet vastakkain. Jos et omista saumuria, tämä kannattaa tehdä ensin suoralla ompeleella ja sen jälkeen huolitella siksakilla, jotta pussukka kestää hyvin käytössä. Työ käännetään ympäri ja pussukka on valmis!

En tehnyt pussiin mitään sulkemismekanismia, sillä tämä on nimenomaan arkikäyttöön tarkoitettu ja nopeasti käytettävissä oleva namijemma. Sulkusysteemi vain häiritsisi tällaisessa tapauksessa namien nopeata nappaamista pussista. Pussi on helppo koristella millä tahansa kuvalla, jonka voi kopioida esim. leivinpaperille, jäljentää kaavaksi ja sen avulla leikata kankaasta.

Kaipaisiko sinunkin lähipiirisi karvakorva tällaista kätevää namipussukkaa? Ilahduta koiraa ja omistajaa helpolla ja kätevällä lahjalla!

Nelli treenilenkin jälkeen

Jatkuuko savuttomuus?

Vielä tilannekatsaus edelliseen artikkeliini 5 askelta eroon tupakasta liittyen: 5 päivää savutonta elämää on sujunut mainiosti. Olen juonut lasikaupalla vettä ja pitänyt itseni kiireisenä, jotta tupakanhimo ei saisi otetta. Helppoa ei ole ollut, mutta päätökseni on niin luja, ettei repsahtamisen vaaraa ole. Varmuuden vuoksi olen hankkiutunut eroon kaikista savukkeista, myös niistä "pahanpäivänvaralle" olevista. Kyllä tämä tästä, vaikka välillä hieman kärsivällisyys onkin koetuksella nikotiinitarpeen muistutellessa olemassaolostaan. Nyt on asiat vain ratkaistava eri keinoin sauhuttelun sijaan. Suosittelen kaikille savutonta elämää - vireystasossa huomaan eron jo nyt ja hajuaistikin tuntuu herkistyneen.

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Joulukuu ja krooninen aikapula

Arki on pitänyt niin kiireisenä, etten ole ehtinyt kirjoittelemaan niin usein, kuin haluaisin. Lisäksi postausten määrää on vähentänyt se seikka, että olen alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota valokuvaukseen ja blogikuvien laatuun. Tästä lähti liikkeelle omituisten tapahtumien sarja, nimittäin sain omituisen päähänpiston, että ensin on otettava kuvia ja sitten vasta kirjoitettava tekstit. Seurauksena oli läjäpäin omituisia ja heilahtaneita kuvia, joita kiireellisin kuvausjärjestelyin ja väärin vehkein koitin saada julkaisukelpoisiksi. Ei mennyt ihan putkeen siis ja kaiken lisäksi ideoimani jutut jäivät kirjoittamatta, koneen täytti liuta toisiaan huonompia räpsyjä (joita en ehdi käymään läpi) ja surkeat kuvaussuunnitelmat ja kaaottiset yhdennaisenkuvausjärjestelyt osoittautuivat totaaliseksi ajantuhlaukseksi, mikä harmittaa tällaista kroonisesta aikapulasta kärsivää henkilöä suunnattomasti.

Takaisin ruotuun siis ja asioita uudelleen järjestykseen. Kaiken tämän tohinan keskellä olen ehtinyt hieman tekemään käsitöitä. Ohessa kuva ystäväperheen kääpiömäyräkoiralle tehdystä fleecetakista. Käytin tähän kaapista löytynyttä fleece-huopaa, josta tein kaksinkertaisena manttelimallisen takin ja lisäsin heijastinnauhaa, jotta pieni koiruliini näkyy syksyn pimeydessä. Kaksinkertaiseen fleeceen päädyin sen takia, että se sekä lämmittää mukavasti että hylkii vettä. Fleece tuntuu märkänäkin kuivalta ja lämpimältä ja lisäksi se kestää konepesun korkeammissakin lämpötiloissa. Jos huonoja puolia haetaan, niin fleece sähköistää koiran turkin pakkasella, mutta toisaalta niin tekee moni muukin kangas. Toisaalta pörröturkkinen pimeässä eteisessä kipinöivä koira voi olla herttainenkin näky, tuo turkin sähköisyys kun yleisesti ottaen on suhteellisen harmitonta.

Ompeluinnostus on ja pysyy, mutta ajan puute rajoittaa luovuutta sillä saralla. Talven mukanaan tuomat kelit saivat minut viimein hankkimaan jo pitkään himoitsemani Icebug-kengät, joissa on nastat. Eipä saanut meikäläistä kumoon Oskari-myrskyn tuuli, jäinen kylänraitti eikä yltiösosiaalinen 15kg lihaskimppukoira, joka olisi halunnut moikata joka ikisen vastaantulijan. Testilenkki meni siis hienosti, kengät tuntuivat aivan lenkkareilta, mutta ovat todella lämpimät (comfort zone jopa -20 astetta) ja peilijäälläkin askel oli vakaa (mitä nyt huikea sivutuuli vähän horjutti).Nyt onkin kengät olleet jokapäiväisessä tehokäytössä, joko vaunulenkeillä koko karavaanin kanssa tai sitten koiran kanssa lenkkeillessä.

Kummipoikani muutti äitinsä kanssa uuteen osoitteeseen ja minulla oli ilo päästä kurkkimaan uutta kämppää heti muuttopäivänä. Tehokas talkooporukka purki laatikot todella nopeasti ja Ystäväni ehti jo ensimmäisenä päivänä sisustella kämppää ihanan kotoisaksi - aikamoinen tehomimmi! Ohessa yksi yksityiskohta uudesta keittiöstä: aivan ihana seinäkello!

 

Pikkuhiljaa täällä suunnalla alkaa joulupaja. Ikävä kyllä, en voi räpellyksiäni postata etukäteen, sillä muuten lahjan saajien yllätys aattoiltana on totaalisen pilalla. Voi myös käydä niin, että räpellykset jäävät tekemättä, mutta siinä tapauksessa onkin sitten vuosi aikaa valmistautua seuraavaan jouluun - eli ei hätää!

Minulla on myös meneillään erittäin mielenkiintoinen projekti, jossa pääsen suunnittelemaan ulkoasun ja tekemään nettisivut eräälle yritykselle. Projekti on jo hyvässä vauhdissa ja valmistunee piakkoin. Tämä projekti on mielenkiintoinen, pääsee hyödyntämään luovuutta ja taitoja sekä vieläpä hyödyllinenkin. Loistavaa - juuri tällaista haastetta kaipasinkin!

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota useisiin kirjoitusvirheisiin nettilehtien uutisissa. Etenkin eräs ns. iltapäivälehti on loistanut kirjoitusvirheiden ärhäkällä lisääntymisellä, mikä vaikuttaa suuresti lehden uskottavuuteen ja saa kyseenalaistamaan toimittajien ammattitaidon. Tokihan kirjoitusvirheitä sattuu ja ne ovat inhimillisiä, mutta jos sama toistuu lehden verkkojulkaisuissa yli 10 kertaa päivässä, on saavutettu jo kriittinen raja, joka saa lukijan vähintäänkin pois tolaltaan ja rykäisemään aamukahvit väärään kurkkuun.

Onneksi olen harrastelija, joten ei paineita tästä asiasta blogin suhteen. Sisäinen perfektionistini on tosin toista mieltä asiasta. Mutta vinkatkaa ihmeessä, mikäli kirjoitusvirheitä blogistani löydätte, niin korjaan ne mahdollisimman pian.

Tätä tekstiä oikolukiessani löysin jo itse niitä 7 kappaletta :P

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Näkyvyyttä liikenteeseen

Kun illat pimenevät, on tarpeellista kiinnittää huomiota siihen, että autoilijat näkevät lenkillä olevan karavaanin liikenteessä. Meidän porukassa ihmisillä on päällä aina heijastinliivit, jotka odottelevat eteisessä valmiina käyttöön. Ne ovat nopeita laittaa minkä tahansa vaatetuksen päälle ja parantavat näkyvyyttämme paljon yksittäisiä heijastimia paremmin.

Kaksi kolmion mallista heijastinliivin palaa selän päältä yhdistettynä,
kaulan alla heijastinnauhaa ja mahan alla kiinnitys tarranauhalla,
jossa myös heijastinnauhaa.

Osta valmiina tai tee itse!

Karvakorvalle en raaskinut ostaa kalliita heijastinliivejä, sillä jostain syystä koirien hyötyasusteiden ja pukujen hinnat on kohonnut pilviin. Kirppikseltä ostamistani ihmisten heijastinliiveistä muokkautui Nelli-koiralle sopivia lisävarusteita syksyn ja talven keleihin ompelukoneeni avustuksella. Lisäksi tarvittiin vain pieniä pätkiä heijastin- ja tarranauhaa.

Tärkein asia näissä on käytännöllisyys. Suunnittelin asusteet niin, että ne on helppo ja nopea kiinnittää koiralle ja sisältävät säätövaraa, jotta pakkaskeleillä tarpeellinen puvustus mahtuu heijastinliivin alle. Näiden paikka on heti ulko-oven vieressä, jotta pukeminen on mahdollisimman nopeaa: pää aukosta, vatsaremmi kiinni mahan alta, panta ja hihna kaulaan ja menoksi :) Pukeminen siis onnistuu muutamassa sekunnissa, mikä on olennaista taaperon jo odotellessa pihassa vaunuissa. Heijastinliiviin voi myös ommella fleece-vuoren, jolloin se lämmittää mukavasti kolealla ilmalla.

 Lasten huomioliivistä muokattu koiramainen versio, kiinnitys mahan alta tarranauhalla

Kolmioliivi syyspusakan päällä, fleecepuku ostettu aikoinaan koiramessuilta

Kaulapanta turvavälineeksi heijastimella

Tein aikoinaan itse koirille heijastinkaulapantoja taakkaliinoista, D-lenkeistä, heijastinnauhasta sekä vanhasta farkku- tai muusta kierrätyskankaasta. Malliltaan pannat olivat puolikuristavia ja nopea pukea koiralle, mutta kuitenkin tarvittaessa kiristyy sen verran, ettei pujahda pään yli. Tarkoituksena oli tehdä täysin käyttökamaa, jotka kestävät myös konepesua ja pannat ovatkin palvelleet usean vuoden tehokäytössä. 

Nyttemmin niiden "parasta ennen" -päivä on lähestymässä kankaiden kuluneisuuden vuoksi (joka tosin on vaan kosmeettinen haitta, panta itsessään kestää kyllä taakkaliinan ansiosta!), joten kohta on aika kaivaa ompelukone esiin ja tuunata Nellille uusi, hieno panta ;)

Huom! Jos teet koiralle itse pannan, muista testata sen kestävyys ennen kylille lähtemistä! Kannattaa kaikki ompeleet tehdä huolella ja useampaan kertaan ja metallilenkkeinä käyttää ainoastaan hitsattuja lenkkejä, jotka kestävät tosikäyttöä, eivätkä väänny, veny tai aukea.

Eläkkeelle siirtyvät, loppuun kulutetut pantavanhukset.
Käyttöikää näillä on ollut keskimäärin 7 vuotta ja hitsatut metallilenkit voin kierrättää uusiin pantoihin.
Nämä kestävät konepesua ja olivat loistavat jokapäiviseen käyttöön.

Tässä kuvan alempi panta tositoimissa Neo-koirallamme (RIP).

Olen myös hyödyntänyt aikoinaan rikki menneitä vaatteitani koirien varusteisiin. Vanhasta toppatakistani tuli punainen kaulapanta, hyödynsin takin heijastintereet ja toppakankaan pantaan pehmusteena ja taakkaliinasta tein varsinaisen panta-osan siten, että heijastava tere jäi näkyviin pannan yläreunaan. Lisäsin vielä pätkän heijastinauhaa pannan kiinnityslenkin lähelle näkyvyyttä lisäämään.

Toppatakista tehty kaulapanta Neo-koiralla, heijastimilla tietenkin!

Kulahtaneista toppatakeista saa myös mukavia petejä tai manttelimallisia takkeja karvakorville, joiden oma turkki ei talvella tarpeeksi lämmitä. Kannattaa siis miettiä pari kertaa ennen roskikseen viemistä, että olisiko rikkinäisistä vaatteista vielä jotain hyötyä :)

Vaunuilijoille vinkki

Lastenvaunuilla liikkuville tiedoksi: heijastinliivin saa nopeasti kiinnitettyä kuomuun vaikkapa pyykkipojilla ja lisänäkyvyyttä vaunuihin saa otsalampulla, joka on kiinnitetty vaunujen etuosaan osoittamaan maata (ei häikäise vastaan tulevia) ja disco-fanit voivat laittaa otsalampusta vieläpä välkkyvän valovaihtoehdon päälle, mikäli haluavat hieman lisähuomiota ;)

Autoilijat huomio: Kuuluuhan sinun autosi vakiovarusteisiin heijastinliivit? Mikäli ei, kipin kapin kauppaan! Se luotettavinkin auto saattaa simahtaa tien poskeen pimeällä ja kännykän akku olla samaan aikaan lopussa, joten muutaman euron sijoituksella varmistat näkyvyytesi liikenteessä ongelmatilanteissa.

EDIT: Väliotsikot lisätty ja tunnisteita muokattu 18.10.2014

Tuunaa treenitakki

Koiran kanssa harrasteluun halusin tarkoitukseen sopivan takin. Löysin mukavan turkoosin kevyttoppatakin, jonka selkään ompelin rotuprofiilikuvan. Tämä oli todella helppo ja nopea tuunaus. Tulostin kuvan paperille ja leikkasin sen kaavaksi. Sen jälkeen piirsin sen mustalle ulkoilutakkikankaalle ja leikkasin irti. Poltin reunat sytkärillä, jottei kangas lähde purkautumaan (Huom! Tämä vaihe ei sovi kaikille kankaille!) Tämän jälkeen ompelin kuvan kiinni valmiiseen takkiin ja valmista tuli! Takissa siis staffiprofiili, olkapäällä oikea rotunsa edustaja.

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s