Merkitse ylös ajankohta, jolloin murrat arjen kahleet ja runnot ideakoneiston liikkeelle. Käytä luovuuttasi ongelmien ratkaisuun tai löydä valmiita vinkkejä blogistani. Viihdytän ja autan ajattelemaan arkisia asioita luovasti.

Blogini alttarille on uhrattu röökit, veret ja kyyneleet. Ota askel kohti uutta luovaa lifestyleä ja vinkkaa teksteistä myös aiheista kiinnostuneille kavereille. Raapustukseni ovat hurjan ajatustyön ja elämänkokemuksen sulava cocktail, joka survotaan bittimuotoon kaiken kansan saataville.

Kaiken takana on luovan ajattelun avulla vastauksia etsivä yksilö: Miten tekisin tämän paremmin?

Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste luonto. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Joulukuu ja krooninen aikapula

Arki on pitänyt niin kiireisenä, etten ole ehtinyt kirjoittelemaan niin usein, kuin haluaisin. Lisäksi postausten määrää on vähentänyt se seikka, että olen alkanut kiinnittää entistä enemmän huomiota valokuvaukseen ja blogikuvien laatuun. Tästä lähti liikkeelle omituisten tapahtumien sarja, nimittäin sain omituisen päähänpiston, että ensin on otettava kuvia ja sitten vasta kirjoitettava tekstit. Seurauksena oli läjäpäin omituisia ja heilahtaneita kuvia, joita kiireellisin kuvausjärjestelyin ja väärin vehkein koitin saada julkaisukelpoisiksi. Ei mennyt ihan putkeen siis ja kaiken lisäksi ideoimani jutut jäivät kirjoittamatta, koneen täytti liuta toisiaan huonompia räpsyjä (joita en ehdi käymään läpi) ja surkeat kuvaussuunnitelmat ja kaaottiset yhdennaisenkuvausjärjestelyt osoittautuivat totaaliseksi ajantuhlaukseksi, mikä harmittaa tällaista kroonisesta aikapulasta kärsivää henkilöä suunnattomasti.

Takaisin ruotuun siis ja asioita uudelleen järjestykseen. Kaiken tämän tohinan keskellä olen ehtinyt hieman tekemään käsitöitä. Ohessa kuva ystäväperheen kääpiömäyräkoiralle tehdystä fleecetakista. Käytin tähän kaapista löytynyttä fleece-huopaa, josta tein kaksinkertaisena manttelimallisen takin ja lisäsin heijastinnauhaa, jotta pieni koiruliini näkyy syksyn pimeydessä. Kaksinkertaiseen fleeceen päädyin sen takia, että se sekä lämmittää mukavasti että hylkii vettä. Fleece tuntuu märkänäkin kuivalta ja lämpimältä ja lisäksi se kestää konepesun korkeammissakin lämpötiloissa. Jos huonoja puolia haetaan, niin fleece sähköistää koiran turkin pakkasella, mutta toisaalta niin tekee moni muukin kangas. Toisaalta pörröturkkinen pimeässä eteisessä kipinöivä koira voi olla herttainenkin näky, tuo turkin sähköisyys kun yleisesti ottaen on suhteellisen harmitonta.


Ompeluinnostus on ja pysyy, mutta ajan puute rajoittaa luovuutta sillä saralla. Talven mukanaan tuomat kelit saivat minut viimein hankkimaan jo pitkään himoitsemani Icebug-kengät, joissa on nastat. Eipä saanut meikäläistä kumoon Oskari-myrskyn tuuli, jäinen kylänraitti eikä yltiösosiaalinen 15kg lihaskimppukoira, joka olisi halunnut moikata joka ikisen vastaantulijan. Testilenkki meni siis hienosti, kengät tuntuivat aivan lenkkareilta, mutta ovat todella lämpimät (comfort zone jopa -20 astetta) ja peilijäälläkin askel oli vakaa (mitä nyt huikea sivutuuli vähän horjutti).Nyt onkin kengät olleet jokapäiväisessä tehokäytössä, joko vaunulenkeillä koko karavaanin kanssa tai sitten koiran kanssa lenkkeillessä.


Kummipoikani muutti äitinsä kanssa uuteen osoitteeseen ja minulla oli ilo päästä kurkkimaan uutta kämppää heti muuttopäivänä. Tehokas talkooporukka purki laatikot todella nopeasti ja Ystäväni ehti jo ensimmäisenä päivänä sisustella kämppää ihanan kotoisaksi - aikamoinen tehomimmi! Ohessa yksi yksityiskohta uudesta keittiöstä: aivan ihana seinäkello!

 

Pikkuhiljaa täällä suunnalla alkaa joulupaja. Ikävä kyllä, en voi räpellyksiäni postata etukäteen, sillä muuten lahjan saajien yllätys aattoiltana on totaalisen pilalla. Voi myös käydä niin, että räpellykset jäävät tekemättä, mutta siinä tapauksessa onkin sitten vuosi aikaa valmistautua seuraavaan jouluun - eli ei hätää!


Minulla on myös meneillään erittäin mielenkiintoinen projekti, jossa pääsen suunnittelemaan ulkoasun ja tekemään nettisivut eräälle yritykselle. Projekti on jo hyvässä vauhdissa ja valmistunee piakkoin. Tämä projekti on mielenkiintoinen, pääsee hyödyntämään luovuutta ja taitoja sekä vieläpä hyödyllinenkin. Loistavaa - juuri tällaista haastetta kaipasinkin!

Viime aikoina olen kiinnittänyt huomiota useisiin kirjoitusvirheisiin nettilehtien uutisissa. Etenkin eräs ns. iltapäivälehti on loistanut kirjoitusvirheiden ärhäkällä lisääntymisellä, mikä vaikuttaa suuresti lehden uskottavuuteen ja saa kyseenalaistamaan toimittajien ammattitaidon. Tokihan kirjoitusvirheitä sattuu ja ne ovat inhimillisiä, mutta jos sama toistuu lehden verkkojulkaisuissa yli 10 kertaa päivässä, on saavutettu jo kriittinen raja, joka saa lukijan vähintäänkin pois tolaltaan ja rykäisemään aamukahvit väärään kurkkuun.

Onneksi olen harrastelija, joten ei paineita tästä asiasta blogin suhteen. Sisäinen perfektionistini on tosin toista mieltä asiasta. Mutta vinkatkaa ihmeessä, mikäli kirjoitusvirheitä blogistani löydätte, niin korjaan ne mahdollisimman pian.

Tätä tekstiä oikolukiessani löysin jo itse niitä 7 kappaletta :P

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
With love, klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , ,

maanantai 18. marraskuuta 2013

Löydä sisäinen lapsesi!

Monesti arjen kiireen keskellä unohtuu se, miten ihania nuo pienet ihmiset sekä perheen karvaisemmat perheenjäsenet ovat. Jos stressitaso arjen pyörittämisessä on korkealla, on hankalaa irtautua rutiininomaisesta suorittamisesta ja nähdä asioiden iloiset puolet. Itselleni on sekä koirien että lapsen kautta avautunut aivan uusi maailma.

Jotta jokainen voisi hetkeksi istahtaa kahvikupposen ääreen pohtimaan tilannettaan, tein teille top 10 listan esimerkeistä, joita lapsen tai koiran kanssa voi puuhata. Listan otsikko taas viittaa vain ja ainoastaan siihen, että lapsen tai koiran kanssa touhutessa ulkopuoliset eivät ihmettele lainkaan aikuisen omituista toimintaa! Kuitenkin kaikki kohdat ovat sovellettavissa myös lapsettomien ja lemmikittömien aikuisten arkeen ja tekemiseen, sillä ulkopuolisten mielipiteet kannattaa jättää aivan omaan arvoonsa ja löytää itsestään jälleen jotain tärkeätä - sisäinen lapsi!

Lapset - mikä ihana tekosyy!
  1. Kuralätäköissä hyppiminen
  2. Liukumäestä laskeminen tai koko perheen pulkkamäkikisa
  3. Laulaminen ja soittaminen yhdessä
  4. Lautapelien pelaaminen
  5. Eväsretket luonnossa
  6. Seikkaileminen pimeässä illassa otsalampun kanssa
  7. Temppurata olohuoneessa
  8. Lumiukkojen ja -lyhtyjen rakentaminen tai lumiveistosnäyttely
  9. Koiran koulutus vanhempien ohjauksessa
  10. Sormivärimaalaus, ikuistetaan kaikkien perheenjäsenten jalkojen ja tassujen jäljet


Nämä kaikki aktiviteetit ovat helposti toteutettavia ja ilmaisia, mikäli tarvikkeet löytyvät jo kaapeista. Lisäksi kaikissa puuhailuissa myös perheen karvakorva voi aktiivisesti touhuta mukana. Pyykkiä tulee, mutta sitä tulee joka tapauksessa! On ihanaa välillä vaan touhuta ilman, että tarvitsee miettiä sotkua. Siivotaan sotkut sitten yhdessä pois ja pyykkikone hoitaa ne kuraiset vaatteet kuntoon. Ja tosiaan näiden puuhien esteenä ei ole lapsen tai koiran puuttuminen, tämä on hauskaa myös aikuisemmassa seurassa.

Meillä oli lapsen sairastelun jäljiltä kaikilla hieman ylimääräistä energiaa ja raittiin ilman puutetta, joten lapsen parannuttua suuntasimme säkkipimeälle pellolle yhdessä koiran kanssa. Varustus oli tietenkin säänmukainen, kaikilla lämmintä päällä ja huomioliivit myös, sillä pellolle kävelimme tienvartta pitkin. Lapsi oli haltioissaan, kun suunnistimme otsalampun kanssa möykkyisellä pellolla ja naureskelimme valokeilassa hohtavalle koirallemme. Kompastelimme mutapaakkuihin vuorotellen, mutta se vain nauratti vielä enemmän. Turvallisuussyistä koira oli flexissä, sillä alueella liikkuu paljon pupuja, joita se tykkää jahdata. Vaatii siis taiturointia ja ennakointia, että lapsi pysyy turvallisen matkan päästä flexin narusta koiran juoksennellessa innoissaan ja tutkiessaan hajuja. Mutta aukealla pellolla ei tarvinnut olla niin skarppina, sillä tilaa riitti kaikkien juoksupyrähdyksille ja puuhailuille ja tie kulki suuren ojan toisella puolella, ettei taapero sinne heti päässyt livistämään omin päin.

Myös koira oli riemuissaan tästä seikkailusta, sillä hänelle tehtiin namien avulla tehtäviä, joissa joutui käyttämään kuonoa tehokkaasti. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoitti sitä, että taapero heitti kourallisen nameja pellolle ja huusimme yhdessä koiralle käskyn "Etsi!". Välillä teimme myös pellolle kuvioita koiran odotellessa sivummalla. Sitten seurasimme pimeässä nuuskuttavaa karvakorvaa, joka teki pellolla hienon sydämen tai ympyrän muotoisen lenkin. Aktiivinen haistelu ja aivotyöskentely purkaa hyvin koiran energiaa, jos fyysinen kuntoilu jää hetkeksi taka-alalle (kuten meillä sairastelun takia). Koira pääsi liikkumaan, haistelemaan, jumppaamaan aivojaan ja sai vieläpä herkkupaloja siihen lisäksi! Kyllä kotona peltoseikkailun jälkeen makoili tyytyväinen karvakorva!

Kokeilkaa siis rohkeasti heittää hetkeksi sivuun se totinen arkiminä ja päästäkää luova lapsi sisällänne seikkailemaan ja leikkimään. On vapauttavaa laskea liukumäestä tai hypätä vesilätäkköön! Nyt vain lumentuloa odottelemaan, sillä sitten aukeaa taas uusia mahdollisuuksia ulkoleikkeihin.

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
With love, klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , , , , , , ,

torstai 31. lokakuuta 2013

Jäätyneitä lehtiä, kuumia lihapullia

Kolme vuodenaikaa. Syksyn lehti jäätyneenä soutuveneen pinnalle 31.10.2013

Ihana aamu! Sain vihdoin napattua kuvan, jota olen ideoinut jo jonkin aikaa. Oli vain odotettava oikeaa keliä ja tämä aamu oli täydellinen siihen puuhaan. Yön pakkasten jäljiltä maata peitti huurre ja aamuaurinko paistoi kauniisti kirkkaalta taivaalta. Olin jo aiemmin nähnyt pihallamme näyn, jonka halusin jonain päivänä ikuistaa. Kesän jäljiltä pihalla lepäävä soutuvene on kerännyt pintaansa muutaman syksyisen lehden. Yöpakkasen jäljiltä lehden pintaan muodostuu kauniita jääkiteitä, ja tiesin, että vielä jonain päivänä saan sen ikuistettua auringonvalossa. Pidän ajatuksesta, että kuvaan on vangittuna kolme vuodenaikaa: kesä, syksy ja talvi. Olosuhteiden pakosta kuva on hätäisesti napattu, mutta onneksi tajusin napata mukaani digipokkarin ja vieläpä laittaa sen makro-asetukselle, nimittäin kännykkäkamerallani olisin takuulla onnistunut kuvaamaan joko sormeni tai höyrystyneen linssin heilahtaneen lehden edessä.

Lisäksi kerrankin maltoin mennä illalla ajoissa nukkumaan ja oli ilo herätä hyvin levänneenä uuteen päivään. Suuntasimme heti aamupäivästä kylille, sillä lähipiirissä on ollut merkkipäiviä, ja halusimme muistaa henkilöitä pienillä lahjoilla. En todellakaan ole mikään lahjanostajavirtuoosi, loistavia ideoita kyllä löytyy, mutta toteutus usein jää puolitiehen kroonisen aikapulan vuoksi. Tällä kertaa löysin kaiken tarvittavan kauppakierroksen aikana ja taaperokin loisti hyvällä käytöksellään koko reissun ajan. Kaiken kruunasi mukava kahvitteluhetki siskon ja kaverin kanssa - kukapa ei pitäisi kahvista ja halloween aiheisista muffinseista shoppailukierroksen lomassa! Ihanaa vaihtelua arkeen!

Koska lahjat olivat ajanpuutteen vuoksi ostotavaraa, on huomenna luvassa korttipaja. Askartelemme lahjojen saajille itsetehdyt kortit, joten varsinainen luova osuus siirtyi huomiselle tämän päivän sijaan. Jostain syystä kotiinpalattuamme kello ampaisi vauhdilla eteenpäin ja kokkailun sekä syömisen jälkeen olikin aika laittaa taapero jo pehkuihin. Ja sitten jatkui äidin urakka, sillä keittiön siivouksessa oli tänään astetta enemmän haastetta - porkkanaraastetta löytyi mitä oudoimmista paikoista...

Koska mukavan päivän kruunasi herkullinen illallinen, haluankin jakaa teille lihapullareseptin, jonka sain ystävältäni. Reseptissä parasta on sen helppous ja nopeus sekä lisäksi lihapullien kypsennys uunissa vapauttaa kokkausvastaavan resursseja muihin puuhiin.

Anne-tädin herkkulihapullat

n. 500g Sika-nautajauhelihaa
1 pss Sipulikeittoaineksia
1 prk Chili-paprika Creme Bonjour Cuisinea
1 Kananmuna
Sipulia maun mukaan
Sekoita ainekset taikinaksi ja tee uunipellille reilun kokoisia lihapullia. 
Paista 200-asteisessa uunissa n. 30min

Mukavia herkutteluhetkiä kaikille!

PS. Eräänä päivänä jälleen  liikenneympyrässä vastaani tuli bussi, jossa oli tällä kertaa teksti "Sataa sataa ropisee". Jälleen hymy nousi huulilleni ja tällä kertaa ehdin myös bongaamaan bussifirman nimen. Tämä bussi kuului Kivistölle ja veikkaan että niin ne muutkin mukavin tervehdyksin vastaantulleet kuuluvat. Loistavaa luovuutta arjen keskelle!

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 



With love, klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Tunnelmaa ja energiaa luonnosta

Pimenevät illat tuovat monille haasteita arjessa jaksamiseen. Vaikka kuinka väsyttäisi, kehoittaisin kaikkia suuntaamaan kulkunsa raittiiseen ulkoilmaan, mieluiten luontoon metsälenkille. Liikunnalla on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnissa, mutta yhtälailla liikunnan ohessa voi ladata akkuja ja nauttia rauhallisesta ja seesteisestä tunnelmasta, joka metsän keskellä on.

Aiemmin koin haasteelliseksi arjen toimien keskellä vielä koiran lenkkeilytarpeista huolehtimisen, mutta nykyään motorisia taitojaan kehittävällä taaperolla on ollut tärkeä osa lenkkeilyn mielekkyyden kannalta. Ennen teimme olosuhteiden pakosta vain vaunulenkkejä päällystetyillä teillä tai sitten koiran lenkitys siirtyi myöhäiseen iltaan taaperon ollessa jo nukkumassa. Mutta nyt elämässämme on tapahtunut muutos ja olemme päässeet retkeilemään luonnonhelmaan taaperon juostessa itse lenkkipolulla tutkien luonnon ihmeitä! Vauhti ei ole aina päätä huimaava, mutta koiran ollessa flexissä saa koirakin mieleistä liikuntaa ja mukavasti aikaa tutkia muiden jättämiä hajumerkkejä.


Aina ei välttämättä tarvitse edes mennä keskelle metsää löytääkseen ilahduttavia näkymiä. Oheinen kuva on otettu lähikaupan parkkipaikalta autoa lastatessa. Kauniin punainen ruusunmarja kellertävää taustaa vasten on kaunis ja energiaa antava näkymä asfalttiviidakon keskellä.


Mielenkiinnolla odotan, minkälainen näkymä seuraavaksi osuu kameran linssin eteen!

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
With love, klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , ,

tiistai 3. syyskuuta 2013

Taapero viihdyttää koiraa

Monen lapsiperheen arjessa on haastetta ja vielä lisähaastetta saa ripauksen mukaan omistamalla koiran tai useamman. Sekä lapsi että koira vaativat huomiota, aikaa, aivojumppaa sekä liikuntaa. Meillä 1,5-vuotiaan tyttären ja 4-vuotiaan karvakorvan yhteiselo sujuu mainiosti.

Koiramme syö kuivaruokaa, mutta on suhteellisen nirso. Kyllä koiramme syö nälän runnellessa suolistoa, mutta mieluiten hänen vatsansa vastaanottaisi gourmet-aterioita. Tänään syntyi arkinen oivallus, kun ryhdyin pohtimaan, miten saisimme kaikille sopivaa puuhaa. Puuhan pitäisi olla sellaista, että aktiivinen äiti saisi hetken levähtää ja käyttää aikansa tehokkaasti lukemalla markkinoinnin oppikirjoja. Lopputulos oli kaikkien mieleen.

Otin kahvimukin käteen ja siirryin pihakeinuun. Mukaan otin myös kipon, jossa oli koiran karsastamia nappuloita. Avuksi otin vielä vilkkaan taaperon ja siirsin koiran aitaukseensa, koska koko pihamme ei ole aidattu ja wuffe tykkää kissajahdista. Naapurin kissa ei tykkää samaisesta leikistä. 
Ojensin taaperolle nappuloita yhden kerrallaan. Yhden siksi, että ylimääräiset olisivat päätyneet väärään suuhun. Taapero juoksi koiran aitauksen ympärillä ja heitteli koiralle makupaloja. Koira seurasi valppaana taaperon kädenliikkeitä ja nappasi koppeja ilmasta. Jos koppi ei onnistunut, koira sai mukavaa puuhaa nuuskutellessaan ympäri aitausta makupalan perässä. Itse seurasin puuhia sivusilmällä ja lueskelin kirjaani. Ja hörpin kahviani, kerrankin kuumana!

Lapsi ja koira saivat liikuntaa. Lapsi kehitti motorisia taitojaan ja koordinaatiokykyään harjoittelemalla heittämistä ja juoksemista samaan aikaan. Koira sai aivojumppaa ja aistiärsykkeitä etsiessään kadonneita nameja. Taaperolla oli hauskaa räkänaurusta päätellen (naapuritkin saattoivat tämän kuulla). Äiti sai kuumaa kahvia ja aivojumppaa. Koira sai vatsansa täyteen ruuasta, jota olisi muutenkin jossain vaiheessa (pitkin hampain) syönyt. Taaperoa alkoi mukavasti väsyttämään leikin jälkeen. Kaikki saivat raitista ulkoilmaa sekä auringonvaloa, joka on välttämätön d-vitamiinin muodostumiseksi elimistössä. Kaikki hyötyivät ja kyseessä oli luovan ajattelun yhdistäminen arkielämän haasteiden ratkaisemiseksi.

Helppoa ja hauskaa!

Sovella leikkiä omien mahdollisuuksien mukaisesti. Yhteisellä metsälenkilläkin namuja voi heitellä pöpelikköön koiran riemuksi.



Kersantti Koo juoksuttaa Nelliä





---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
With love, klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , , ,

maanantai 2. syyskuuta 2013

Taidetta kotioloissa, luovuutta luonnossa

On täysin väärin kuvitella, että pystyäkseen olemaan luova tulisi taidemaalarilla olla kattohuoneistoateljee metropolin sykkivässä sydämessä tai muusikolla oma studio vipuineen ja nuppeineen kaikilla herkuilla varustettuina. Taiteesta ja luovuudesta on aivan turha vääntää mitään välineurheilua, sillä hulppeat puitteet eivät takaa idearikkautta, pikemminkin vääränlainen ympäristö saattaa asettaa taiteilijalle paineita, mikä taas tappaa luovuuden.

Ihminen voi ohjelmoida itsensä luovaan tilaan. Täytyy osata sulkea pois häiriötekijät ja antaa ajatusten virrata vapaina, ilman estoja. Asioita kannattaa tarkastella eri näkökulmista ja uusilla tavoilla. Kaikki ideat kannattaa laittaa muistiin, jotta niihin voi palata tarvittaessa ja sitten kehitellä niitä eteenpäin. Kun maltat hetkeksi irtautua normaaleista rutiineista, aivotoimintasi saattaa siirtyä aivan uusille urille ja tulos voi olla uskomaton. Parhaimmat ideat kehittyvät ja kypsyvät pikkuhiljaa ja inspiraation voi saada mistä vaan arkisesta asiasta. Juuri tämän takia luksusateljee tai musiikkistudio ovat tarpeettomia. Luovien ajatusten koti olet Sinä, kaikki lähtee Sinusta!

Ystäväni Annastiina on erittäin lahjakas taiteilija. Hän tekee tauluja kotonaan, perheensä läsnäollessa. Hän ei tarvitse luksusateljeeta toteuttaakseen ideoitaan vaan taulut syntyvät keittiössä, kodin sydämessä - rakkaudella. Tänään viimeksi sain kunnian olla paikalla hänen viimeistellessään erään aiemmin keskeneräiseksi jääneen taulun. Oli ilo katsella taiteilijaa työssään ja samalla vaihdella kuulumisia. Samaan aikaan taaperoikäiset lapsemme piirtelivät lattialla paperille. Aivan ihana tunnelma.


Annastiinan tänään valmistunut taulu

Omalla kohdallani olen huomannut, että ideani virtaavat vapaammin ulkoilmassa. Kotiterassilla ideoiminenkin voi olla tuloksellista, mutta luonnon keskellä vallitsee seesteinen ja rauhoittava ilmapiiri, jossa ajatuksetkin juoksevat kepeästi. Vaikka moni ajatus lähtee arkisista asioista, luonnossa saa lisäpuhtia niiden eteenpäin kehittelyyn. Olen aikoinani uudelleensanoittanut kappaleita ja monesti tekstejä kehittelin ulkosalla. Rauhallisessa ilmapiirissä oli hyvä hypätä vaikkapa luomamme roolihahmon, Hollywood-tähti Lulu Manhattanin, ajatusmaailmaan ja kirjoittaa lyriikat mielikuvien avustuksella. Lopputuloksena oli hauska, kepeä ja ironinen Hollywood-rallatus, joka olikin suosittu keikoillamme.


Lulu Manhattan - Glamouria arkeen

Älä siis anna arjen oravanpyörän latistaa luovuutta, vaan keksi itsellesi sopiva tapa luovuutesi löytämiseen.

---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
With love, klo Ei kommentteja:
Tunnisteet: , , , , , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)