Merkitse ylös ajankohta, jolloin murrat arjen kahleet ja runnot ideakoneiston liikkeelle. Käytä luovuuttasi ongelmien ratkaisuun tai löydä valmiita vinkkejä blogistani. Viihdytän ja autan ajattelemaan arkisia asioita luovasti.

Blogini alttarille on uhrattu röökit, veret ja kyyneleet. Ota askel kohti uutta luovaa lifestyleä ja vinkkaa teksteistä myös aiheista kiinnostuneille kavereille. Raapustukseni ovat hurjan ajatustyön ja elämänkokemuksen sulava cocktail, joka survotaan bittimuotoon kaiken kansan saataville.

Kaiken takana on luovan ajattelun avulla vastauksia etsivä yksilö: Miten tekisin tämän paremmin?

tiistai 3. syyskuuta 2013

Taapero viihdyttää koiraa

Monen lapsiperheen arjessa on haastetta ja vielä lisähaastetta saa ripauksen mukaan omistamalla koiran tai useamman. Sekä lapsi että koira vaativat huomiota, aikaa, aivojumppaa sekä liikuntaa. Meillä 1,5-vuotiaan tyttären ja 4-vuotiaan karvakorvan yhteiselo sujuu mainiosti.

Koiramme syö kuivaruokaa, mutta on suhteellisen nirso. Kyllä koiramme syö nälän runnellessa suolistoa, mutta mieluiten hänen vatsansa vastaanottaisi gourmet-aterioita. Tänään syntyi arkinen oivallus, kun ryhdyin pohtimaan, miten saisimme kaikille sopivaa puuhaa. Puuhan pitäisi olla sellaista, että aktiivinen äiti saisi hetken levähtää ja käyttää aikansa tehokkaasti lukemalla markkinoinnin oppikirjoja. Lopputulos oli kaikkien mieleen.

Otin kahvimukin käteen ja siirryin pihakeinuun. Mukaan otin myös kipon, jossa oli koiran karsastamia nappuloita. Avuksi otin vielä vilkkaan taaperon ja siirsin koiran aitaukseensa, koska koko pihamme ei ole aidattu ja wuffe tykkää kissajahdista. Naapurin kissa ei tykkää samaisesta leikistä. 
Ojensin taaperolle nappuloita yhden kerrallaan. Yhden siksi, että ylimääräiset olisivat päätyneet väärään suuhun. Taapero juoksi koiran aitauksen ympärillä ja heitteli koiralle makupaloja. Koira seurasi valppaana taaperon kädenliikkeitä ja nappasi koppeja ilmasta. Jos koppi ei onnistunut, koira sai mukavaa puuhaa nuuskutellessaan ympäri aitausta makupalan perässä. Itse seurasin puuhia sivusilmällä ja lueskelin kirjaani. Ja hörpin kahviani, kerrankin kuumana!

Lapsi ja koira saivat liikuntaa. Lapsi kehitti motorisia taitojaan ja koordinaatiokykyään harjoittelemalla heittämistä ja juoksemista samaan aikaan. Koira sai aivojumppaa ja aistiärsykkeitä etsiessään kadonneita nameja. Taaperolla oli hauskaa räkänaurusta päätellen (naapuritkin saattoivat tämän kuulla). Äiti sai kuumaa kahvia ja aivojumppaa. Koira sai vatsansa täyteen ruuasta, jota olisi muutenkin jossain vaiheessa (pitkin hampain) syönyt. Taaperoa alkoi mukavasti väsyttämään leikin jälkeen. Kaikki saivat raitista ulkoilmaa sekä auringonvaloa, joka on välttämätön d-vitamiinin muodostumiseksi elimistössä. Kaikki hyötyivät ja kyseessä oli luovan ajattelun yhdistäminen arkielämän haasteiden ratkaisemiseksi.

Helppoa ja hauskaa!

Sovella leikkiä omien mahdollisuuksien mukaisesti. Yhteisellä metsälenkilläkin namuja voi heitellä pöpelikköön koiran riemuksi.



Kersantti Koo juoksuttaa Nelliä





---
Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 
Kiitos! 
With love, klo
Tunnisteet: , , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)