Jäätyneitä lehtiä, kuumia lihapullia

Kolme vuodenaikaa. Syksyn lehti jäätyneenä soutuveneen pinnalle 31.10.2013

Ihana aamu! Sain vihdoin napattua kuvan, jota olen ideoinut jo jonkin aikaa. Oli vain odotettava oikeaa keliä ja tämä aamu oli täydellinen siihen puuhaan. Yön pakkasten jäljiltä maata peitti huurre ja aamuaurinko paistoi kauniisti kirkkaalta taivaalta. Olin jo aiemmin nähnyt pihallamme näyn, jonka halusin jonain päivänä ikuistaa. Kesän jäljiltä pihalla lepäävä soutuvene on kerännyt pintaansa muutaman syksyisen lehden. Yöpakkasen jäljiltä lehden pintaan muodostuu kauniita jääkiteitä, ja tiesin, että vielä jonain päivänä saan sen ikuistettua auringonvalossa. Pidän ajatuksesta, että kuvaan on vangittuna kolme vuodenaikaa: kesä, syksy ja talvi. Olosuhteiden pakosta kuva on hätäisesti napattu, mutta onneksi tajusin napata mukaani digipokkarin ja vieläpä laittaa sen makro-asetukselle, nimittäin kännykkäkamerallani olisin takuulla onnistunut kuvaamaan joko sormeni tai höyrystyneen linssin heilahtaneen lehden edessä.

Lisäksi kerrankin maltoin mennä illalla ajoissa nukkumaan ja oli ilo herätä hyvin levänneenä uuteen päivään. Suuntasimme heti aamupäivästä kylille, sillä lähipiirissä on ollut merkkipäiviä, ja halusimme muistaa henkilöitä pienillä lahjoilla. En todellakaan ole mikään lahjanostajavirtuoosi, loistavia ideoita kyllä löytyy, mutta toteutus usein jää puolitiehen kroonisen aikapulan vuoksi. Tällä kertaa löysin kaiken tarvittavan kauppakierroksen aikana ja taaperokin loisti hyvällä käytöksellään koko reissun ajan. Kaiken kruunasi mukava kahvitteluhetki siskon ja kaverin kanssa - kukapa ei pitäisi kahvista ja halloween aiheisista muffinseista shoppailukierroksen lomassa! Ihanaa vaihtelua arkeen!

Koska lahjat olivat ajanpuutteen vuoksi ostotavaraa, on huomenna luvassa korttipaja. Askartelemme lahjojen saajille itsetehdyt kortit, joten varsinainen luova osuus siirtyi huomiselle tämän päivän sijaan. Jostain syystä kotiinpalattuamme kello ampaisi vauhdilla eteenpäin ja kokkailun sekä syömisen jälkeen olikin aika laittaa taapero jo pehkuihin. Ja sitten jatkui äidin urakka, sillä keittiön siivouksessa oli tänään astetta enemmän haastetta - porkkanaraastetta löytyi mitä oudoimmista paikoista...

Koska mukavan päivän kruunasi herkullinen illallinen, haluankin jakaa teille lihapullareseptin, jonka sain ystävältäni. Reseptissä parasta on sen helppous ja nopeus sekä lisäksi lihapullien kypsennys uunissa vapauttaa kokkausvastaavan resursseja muihin puuhiin.

Anne-tädin herkkulihapullat

n. 500g Sika-nautajauhelihaa

1 pss Sipulikeittoaineksia

1 prk Chili-paprika Creme Bonjour Cuisinea

1 Kananmuna

Sipulia maun mukaan

Sekoita ainekset taikinaksi ja tee uunipellille reilun kokoisia lihapullia. 

Paista 200-asteisessa uunissa n. 30min

Mukavia herkutteluhetkiä kaikille!

PS. Eräänä päivänä jälleen  liikenneympyrässä vastaani tuli bussi, jossa oli tällä kertaa teksti "Sataa sataa ropisee". Jälleen hymy nousi huulilleni ja tällä kertaa ehdin myös bongaamaan bussifirman nimen. Tämä bussi kuului Kivistölle ja veikkaan että niin ne muutkin mukavin tervehdyksin vastaantulleet kuuluvat. Loistavaa luovuutta arjen keskelle!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Vanha biisi, uudet sanat

Jokainen on varmasti joskus miettinyt, että miten biisejä voisi muokata tiettyyn tilaisuuteen sopivaksi. Juhliin halutaan jokin viihdyttävä, mukaansatempaava ja näyttävä ohjelmanumero, mutta sopivaa biisiä ei löydy valmiina. Ratkaisuna tähän toimii biisien uudelleensanoitus!

Homma toimii parhaiten, kun biisi on yleisölle entuudestaan tuttu. Sanoitukset voivat olla mitä vaan ja aihepiiri pyöriä illan teeman tai juhlakalun ympärillä. Tässäpä siis hyvä vinkki pikkujouluihin tai synttärijuhliin. Esimerkkinä kerrottakoon uudelleensanoittamani "Hollywood"-kappale, jonka sanoitukset on muokattu (omasta mielestään) ikinuorien Hollywood tähtösten Lulun ja Doriksen imagoon sopivaksi. Minulla oli kunnia astua Lulu Manhattanin rooliin - ja korkokenkiin!

Doris Destiny ja Lulu Manhattan sovittelemassa poskipääimplanttia

Leidit ovat kuvitteellisia ja humoristisia roolihahmoja, jotka ovat tehneet pitkän uran show-alalla ja jääneet riippuvaisiksi plastiikkakirurgien tarjoamista palveluista. Suuri yleisö tuntee muokatun biisin nimellä "Hafanana", joka oli suuri hitti vuonna 1975, kappaleen on alunperin levyttänyt Afric Simone (teksti Afric Simone / sävellys Simone + Stanislav Regal) ja suomeksi kappaleen on levyttänyt mm. Frederik ja Tapani Kansa. Ohessa ote biisistä Lulun ja Doriksen tyyliin:

Hollywood (säv. Hafanana)

Mä olen tähti kirkkain - Hollywoodin

Kun saavun estradille - Parrasvaloihin

Ihmiset mua katsoo - Ihastellen

Kun noudan jälleen pystin - Kultaisen

On mulla levee smaili - Säkenöivä

Ja tosi upee staili - Välkkyvä

Mä olen kaikkein paras - Tiedän sen

Ja olen suuri Stara - Ikuinen

Hei - mua katsokaa

Mä teidät voitin taas

On Oscar mun - sen pitää saan

Ikuisesti ainiaan

Hei - Rasvaimuun taas

Täytyy mun kiiruhtaa
Kauneus tää on tietty sisäistä
Elän täydellistä elämää
---

Tapahtumasta riippuen tarvittavat tekijänoikeuksiin liittyvät lupa-asiat hoidetaan Teoston kautta,  lisätietoja asiasta Teoston sivuilta.

Ja ei muuta kuin hommiin ja sanoittamaan naapurin Matin 50 vee juhliin tai koulun päättäjäisiin sopiva kappale yleisön riemuksi ;)

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Näkyvyyttä liikenteeseen

Kun illat pimenevät, on tarpeellista kiinnittää huomiota siihen, että autoilijat näkevät lenkillä olevan karavaanin liikenteessä. Meidän porukassa ihmisillä on päällä aina heijastinliivit, jotka odottelevat eteisessä valmiina käyttöön. Ne ovat nopeita laittaa minkä tahansa vaatetuksen päälle ja parantavat näkyvyyttämme paljon yksittäisiä heijastimia paremmin.

Kaksi kolmion mallista heijastinliivin palaa selän päältä yhdistettynä,
kaulan alla heijastinnauhaa ja mahan alla kiinnitys tarranauhalla,
jossa myös heijastinnauhaa.

Osta valmiina tai tee itse!

Karvakorvalle en raaskinut ostaa kalliita heijastinliivejä, sillä jostain syystä koirien hyötyasusteiden ja pukujen hinnat on kohonnut pilviin. Kirppikseltä ostamistani ihmisten heijastinliiveistä muokkautui Nelli-koiralle sopivia lisävarusteita syksyn ja talven keleihin ompelukoneeni avustuksella. Lisäksi tarvittiin vain pieniä pätkiä heijastin- ja tarranauhaa.

Tärkein asia näissä on käytännöllisyys. Suunnittelin asusteet niin, että ne on helppo ja nopea kiinnittää koiralle ja sisältävät säätövaraa, jotta pakkaskeleillä tarpeellinen puvustus mahtuu heijastinliivin alle. Näiden paikka on heti ulko-oven vieressä, jotta pukeminen on mahdollisimman nopeaa: pää aukosta, vatsaremmi kiinni mahan alta, panta ja hihna kaulaan ja menoksi :) Pukeminen siis onnistuu muutamassa sekunnissa, mikä on olennaista taaperon jo odotellessa pihassa vaunuissa. Heijastinliiviin voi myös ommella fleece-vuoren, jolloin se lämmittää mukavasti kolealla ilmalla.

 Lasten huomioliivistä muokattu koiramainen versio, kiinnitys mahan alta tarranauhalla

Kolmioliivi syyspusakan päällä, fleecepuku ostettu aikoinaan koiramessuilta

Kaulapanta turvavälineeksi heijastimella

Tein aikoinaan itse koirille heijastinkaulapantoja taakkaliinoista, D-lenkeistä, heijastinnauhasta sekä vanhasta farkku- tai muusta kierrätyskankaasta. Malliltaan pannat olivat puolikuristavia ja nopea pukea koiralle, mutta kuitenkin tarvittaessa kiristyy sen verran, ettei pujahda pään yli. Tarkoituksena oli tehdä täysin käyttökamaa, jotka kestävät myös konepesua ja pannat ovatkin palvelleet usean vuoden tehokäytössä. 

Nyttemmin niiden "parasta ennen" -päivä on lähestymässä kankaiden kuluneisuuden vuoksi (joka tosin on vaan kosmeettinen haitta, panta itsessään kestää kyllä taakkaliinan ansiosta!), joten kohta on aika kaivaa ompelukone esiin ja tuunata Nellille uusi, hieno panta ;)

Huom! Jos teet koiralle itse pannan, muista testata sen kestävyys ennen kylille lähtemistä! Kannattaa kaikki ompeleet tehdä huolella ja useampaan kertaan ja metallilenkkeinä käyttää ainoastaan hitsattuja lenkkejä, jotka kestävät tosikäyttöä, eivätkä väänny, veny tai aukea.

Eläkkeelle siirtyvät, loppuun kulutetut pantavanhukset.
Käyttöikää näillä on ollut keskimäärin 7 vuotta ja hitsatut metallilenkit voin kierrättää uusiin pantoihin.
Nämä kestävät konepesua ja olivat loistavat jokapäiviseen käyttöön.

Tässä kuvan alempi panta tositoimissa Neo-koirallamme (RIP).

Olen myös hyödyntänyt aikoinaan rikki menneitä vaatteitani koirien varusteisiin. Vanhasta toppatakistani tuli punainen kaulapanta, hyödynsin takin heijastintereet ja toppakankaan pantaan pehmusteena ja taakkaliinasta tein varsinaisen panta-osan siten, että heijastava tere jäi näkyviin pannan yläreunaan. Lisäsin vielä pätkän heijastinauhaa pannan kiinnityslenkin lähelle näkyvyyttä lisäämään.

Toppatakista tehty kaulapanta Neo-koiralla, heijastimilla tietenkin!

Kulahtaneista toppatakeista saa myös mukavia petejä tai manttelimallisia takkeja karvakorville, joiden oma turkki ei talvella tarpeeksi lämmitä. Kannattaa siis miettiä pari kertaa ennen roskikseen viemistä, että olisiko rikkinäisistä vaatteista vielä jotain hyötyä :)

Vaunuilijoille vinkki

Lastenvaunuilla liikkuville tiedoksi: heijastinliivin saa nopeasti kiinnitettyä kuomuun vaikkapa pyykkipojilla ja lisänäkyvyyttä vaunuihin saa otsalampulla, joka on kiinnitetty vaunujen etuosaan osoittamaan maata (ei häikäise vastaan tulevia) ja disco-fanit voivat laittaa otsalampusta vieläpä välkkyvän valovaihtoehdon päälle, mikäli haluavat hieman lisähuomiota ;)

Autoilijat huomio: Kuuluuhan sinun autosi vakiovarusteisiin heijastinliivit? Mikäli ei, kipin kapin kauppaan! Se luotettavinkin auto saattaa simahtaa tien poskeen pimeällä ja kännykän akku olla samaan aikaan lopussa, joten muutaman euron sijoituksella varmistat näkyvyytesi liikenteessä ongelmatilanteissa.

EDIT: Väliotsikot lisätty ja tunnisteita muokattu 18.10.2014

Ystävät, sauna, musiikki

Ystävien merkitys hyvinvoinnille on erittäin tärkeä. Kuitenkin arjen krooninen aikapula on aiheuttanut kohdallani sen, että ystäviinkin tulee pidettyä yhteyttä aivan liian harvoin, saati sitten järjestettyä aikaa kiireettömille tapaamisille. Nyt sain viimeinkin lähdettyä reissuun yksin ja pääsin viettämään aikaa hyvän ystäväni kanssa <3

Automatka hänen luokseen kesti 1,5h, joka meni todella nopeasti lempimusiikkiani kuunnellessa. Koska menneisyydessämme on paljon yhdessä koettuja ihania hetkiä, jotka liittyvät laulamiseen, showelämään ja musiikkiin, päätin samalla fiilistellä laulaen vanhoja keikkabiisejä. Tiesin tämän olevan hyödyksi, sillä aavistelin, että illan aikana varmasti tavalla tai toisella tulemme laulamaan korkealta ja kovaa. Loistava 1,5h äänenavaus siis autossa, YKSIN ajaessa - mikä ihana vapauden tunne!

Hyvän Ystävän tunnistaa siitä, että vaikka aikaa edellisestä tapaamisesta olisi kulunut kuukausia tai vuosia, tavatessa tuntuu, että olisi nähnyt hänet juuri eilen. Vaikka maailma ja elämäntilanteet muuttuvat, ystävyys säilyy sellaisenaan muutosten keskellä. En tarkoita tällä sitä, että ystävyyttä saisi pitää itsestäänselvyytenä ilman säännöllistä yhteydenpitoa vaan nimenomaan sitä, että Tosi Ystävyys ei hiljaiselosta juurikaan kärsi, sillä se kestää mitä vain. Ja kunhan siihen kalenteriin muistaa merkitä myös ystävät, ei yhteydenpito unohdu kiireenkään keskellä. Ajankäyttö on täysin järjestelykysymys (toki hallitsevat olosuhteet huomioiden), joten Ystäville tulisi löytyä oma paikkansa arjen kaaoksessakin <3

 Tunnelmavalaistusta ja lämpöä iltaan Ystävän luona

Koska omat Ystäväni sijaitsevat pienen välimatkan päässä, olen käyttänyt paljon nykytekniikkaa hyödyksi yhteydenpidossa. Internet tarjoaa lukuisia tapoja pitää yhteyttä, itse suosin Facebookia sen nopeuden takia ja Skypen videopuheluja, koska taapero pitää minut kiireisenä ja puhelin on aina väärässä paikassa. Videopuhelun ollessa auki voin keskustella Ystävän kanssa ja samaan aikaan tehdä jotain muuta - eikä tarvitse pelätä älypuhelimen tipahtamista esimerkiksi tiskialtaaseen!

 

Ihana yksityiskohta Ystäväni kodista: Eriväriset staffitaulut ikkunan ylle sommiteltuna

Kuitenkaan mikään nykytekniikan väline ei korvaa aitoa vierailua Ystävien luona, yhdessä harrastamista ja uusien muistojen luomista. Ystävyydeen ihania puolia ovat yhdessä vietetty kiireetön aika, josta saa voimia arjen keskellä. Ja ketkä auttaisivatkaan pientä ihmistä elämän solmukohdissa, ellei ne Rakkaat Ystävät ja Sukulaiset, jotka auttavat näkemään tilanteen uudelta kannalta kuitenkin sinut itsesi huomioiden <3

Meillä oli loistava ilta puusaunan, musiikin, hyvän ruuan ja seuran merkeissä. Lähdimme vieläpä kaupunkiin laulamaan karaokea keskiviikkoillan ratoksi! Laulupaikka oli pieni, ihmisiä sopivasti ja tunnelma mukava koko illan - aamun tunneille asti. Koska olimme liikenteessä keskellä viikkoa, saimme laulaa lukuisia kappaleita, koska muita laulajia ei ollut jonoksi asti. Lisäksi saimme kokea harvinaislaatuisen tilaisuuden kuunnella erään suomalaisen hevibändin jäsenien versioita "Vanhoja poikia viiksekkäitä" tai "Ghostbusters" -kappaleista! Satuimme oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja saimmepa vielä todella hyvää palautetta kyseisen seurueen jäseniltä laulutaidoistamme.

Suuri kiitos siis kaikille Ystävilleni, olette ihania <3

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Tunnelmaa ja energiaa luonnosta

Pimenevät illat tuovat monille haasteita arjessa jaksamiseen. Vaikka kuinka väsyttäisi, kehoittaisin kaikkia suuntaamaan kulkunsa raittiiseen ulkoilmaan, mieluiten luontoon metsälenkille. Liikunnalla on tärkeä merkitys ihmisen hyvinvoinnissa, mutta yhtälailla liikunnan ohessa voi ladata akkuja ja nauttia rauhallisesta ja seesteisestä tunnelmasta, joka metsän keskellä on.

Aiemmin koin haasteelliseksi arjen toimien keskellä vielä koiran lenkkeilytarpeista huolehtimisen, mutta nykyään motorisia taitojaan kehittävällä taaperolla on ollut tärkeä osa lenkkeilyn mielekkyyden kannalta. Ennen teimme olosuhteiden pakosta vain vaunulenkkejä päällystetyillä teillä tai sitten koiran lenkitys siirtyi myöhäiseen iltaan taaperon ollessa jo nukkumassa. Mutta nyt elämässämme on tapahtunut muutos ja olemme päässeet retkeilemään luonnonhelmaan taaperon juostessa itse lenkkipolulla tutkien luonnon ihmeitä! Vauhti ei ole aina päätä huimaava, mutta koiran ollessa flexissä saa koirakin mieleistä liikuntaa ja mukavasti aikaa tutkia muiden jättämiä hajumerkkejä.

Aina ei välttämättä tarvitse edes mennä keskelle metsää löytääkseen ilahduttavia näkymiä. Oheinen kuva on otettu lähikaupan parkkipaikalta autoa lastatessa. Kauniin punainen ruusunmarja kellertävää taustaa vasten on kaunis ja energiaa antava näkymä asfalttiviidakon keskellä.

Mielenkiinnolla odotan, minkälainen näkymä seuraavaksi osuu kameran linssin eteen!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Reissussa tahtoikäisen taaperon kanssa

Pikku Prinsessa seikkailee terminaalin läheisyydessä Tukholmassa

Kun matkustaa 1,5-vuotiaan lapsen kanssa, on hyvä kiinnittää huomiota muutamiin seikkoihin. On huomioitava matkustamisen olosuhteet ja sen jälkeen käytettävä hieman luovuutta ongelmakohtien ennaltaehkäisemiseksi. Lähdimme maanantaina risteilylle, johon kuului myös päivän seikkailu Tukholmassa. Mukaan pakattiin perustarvikkeiden lisäksi myös eväitä ja viihdykkeitä taaperolle, jotta matka sujuisi mukavissa merkeissä. Ja vedenkeitin! Sen avulla valmistui pikapuurot ja tee-kupposet mukavasti oman hytin rauhassa.

Ensinnäkin pakkaamiseen on kiinnitettävä huomiota käytettävän kulkuneuvon mukaan. Sain tavaramme ahdattua suurehkoon selkäreppuun sekä hoitolaukkuun, joka kulki kätevästi rattaiden työntökahvassa. Tämä olikin tärkeää, sillä osa matkasta mentiin metrolla sekä kävellen. Mikään vetolaukku ei olisi tullut kysymykseenkään, sillä rattaiden työntäminen esimerkiksi mukulakivikadulla on jo oma suorituksensa sinänsä, enkä kaivannut siihen enää lisähaasteeksi perässä vedettävää laukkua, joka olisi pahimmassa tapauksessa jäänyt metroon astuessamme oven väärälle puolelle. Jo selkäreppu tuotti hieman hankaluuksia pienikokoisissa hisseissä, sillä vaikka rattaat lapsineen ja äiti itse mahtui kyytiin, saattoi reppu jäädä ovien väliin ja hetkellisesti hankaloittaa liikkumista.

Lapsellani on ollut aikaisemmin jo hieman merkkejä alkavasta uhmaiästä, mutta oma tahto ja taaperon luovuus aikuisten manipuloinnissa pääsi huippuunsa laivaympäristössä. Taaperosta kuoriutui ajoittain Raivotar, vaikka perusasiat olisivatkin olleet kunnossa. Pidin huolen, että taapero ei ollut nälkäinen tai väsynyt ja päällä oli sopivasti vaatetta sekä puhdas vaippa. Mutta nämä asiat eivät tahtoikäiselle enää riitäkään ja tämän äiti sai kantapään kautta kokea mm. ravintolassa, tax freessä sekä hytin rajoitetulla pinta-alalla.

Raivottaren parhaat ja luovimmat tempaukset:

• Tax Free: Parfyymipulloihin tutustuminen. Kiellot eivät toimi, joten äiti ottaa rimpuilevan taaperon syliin. Seuraa kirkumista korkealta ja kovaa, myöhemmin myös itkupotkuraivari kassojen edessä lattialla.
• Ravintola: Oma ruoka on syöty ja äiti pääsee ottamaan ensimmäisen suupalan. Taapero kyllästyy ja alkaa heitellä käteensä osuneita esineitä satunnaisesti ympäriinsä. Äiti kaivaa viihdykkeeksi värityskirjan ja puuvärit. Kuvan väritys kiinnostaa 15 sekuntia, jonka jälkeen väritetään pöytää, syödään kyniä ja tungetaan kynä vielä äidin lautasella olevaan ruokaan. Sopiva lisämauste illalliseen. Äiti kaivaa esiin kirjan ja matkaseurue saa kuunnella eläinten ääniä imitoivaa taaperoa. Onneksi olimme fiksuja ja maksoimme ruokailun jo etukäteen, jolloin voimme sulavasti vain liueta paikalta menon yltyessä hallitsemattomaksi.
• Hytti: Matkaseurueeseen kuuluu myös 3kk vauva, jota taapero katselee sen nukkuessa sängyllä. Yhtäkkiä taapero kiljahtaa "Vauva!" ja pikkuruinen poika herää itkien unestaan. Hytissä oli myös ikkuna, jonka edessä pieni puoliympyrän muotoinen pöytä. Kätevä kiipeilypaikka taaperolle ja ikkunasta näki mukavasti ulos merelle. Äiti otti useamman kopin, jottei reissu päättyisi sairashuoneeseen paikattavaksi. 
• Peseytyminen: Hytin suihkutilassa iltapesut sujuivat loistavasti. Kuitenkin äidin ottaessa pyyhettä esiin, ehti taapero heittäytyä nelinkontin lattialle nuolemaan siinä olevaa vettä. Hankimme taas lisää vastustuskykyä.
• Rattaisiin meno: Rattaisiin ei kertaakaan menty vapaaehtoisesti, vaan joka kerralla oli kiemurteleva ja kirkuva taapero kiinnitettävä turvavöihin. Kun vyöt olivat kiinni, taapero istui nätisti rattaissa ihmetellen ympärillä tapahtuvia asioita. Mutta pitipähän muodon vuoksi päästää Raivotar hetkeksi valtaan, jotta äiti pysyy skarppina.
• Muut julkiset paikat: Sympatiapisteitä kanssamatkustajilta kerättiin määrätietoisesti, mikäli taaperon älynväläyksiä ei toteutettu. Huutoa, kirkumista, marttyyrimaista heittäytymistä, lohdutonta itkua, jolloin mummot ja vaarit mulkoilivat äitiä pahasti ja taaperoa katseltiin säälivästi. Itse en pidä itseäni huonona äitinä, koska en antanut taaperon heitellä aterimia, hajoittaa tax freen tavaroita, kiipeillä hyllyille tai taiteilla värikynillä pöytään.

Onneksi reissu pääosin meni loistavasti ja kiukkukohtaukset olivat lyhyitä (vaikkakin toistuvia). Suuren osan ajasta matkustimme Neiti Aurinkoisen kanssa, joka tutkaili uusia asioita hellyyttävällä lapsen uteliaisuudella. Kiitokset myös rakkaalle Ystävälleni ja kummipojalleni ihanasta matkaseurasta - huumorintajulla selvittiin hienosti ajoittain villistäkin menosta! Reissussa tuli naurettua paljon ja koettua Tukholma aivan uudesta näkökulmasta - huumorin hersyvä kukka puhkesi täyteen loistoonsa pienen univelan siivittämänä. Öisin nimittäin merenkäynti oli kovaa ja laiva keinui kovasti.

Välipalaa Tukholmalaisesta konditoriosta Wanhassa Kaupungissa

Kun aiemmin olen kiinnittänyt huomiota kotikylälläni liikenneympyrässä vastaantuleviin busseihin ja niiden tervehdysteksteihin, tein mielenkiintoisen havainnon Tukholmassa. Kolme neljästä vastaantulevasta bussista kantoi tekstiä "Ej i trafik". Ei kovin matkustajaystävällistä eikä markkinoinnillisesti tehokasta, kun pakkaskelit jo odottelevat nurkan takana.

"Ej i trafik" - ilmiö

Kaiketi tähän omituiseen ilmiöön on jokin järjellinen selitys. Ehkäpä saan sen selvitettyä seuraavalla reissulla Tukholmaan!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Lääkettä matkakuumeeseen

Kesän väistyessä syksyn tieltä on minut vallannut matkakuume. Olimme ensin mökillä nauttimassa syksyn ihanista päivistä ja rauhallisesta tunnelmasta ja nyt suuntaamme Kersantti Koon kanssa Itämerelle risteilemään.

Laivamatkaa varatessa kannattaa vertailla hintoja. Laivayhtiön omasta kanta-asiakasohjelmasta ei ole juurikaan hyötyä, sillä suoraan heiltä varatessa oli tarjolla vain korkeita hintoja, vaikka he markkinoivatkin kanta-asiakashintoja edullisina! Varasimme risteilyn Matkapoikien kautta, sillä heillä oli aivan loistava äkkilähtö-tarjous. Saimme risteilyn paremmassa hyttiluokassa paljon edullisemmin, mitä reissu olisi maksanut suoraan laivayhtiöltä varatessa! Pieni taustatutkimus siis kannattaa, mikäli matkustusajankohta on joustava ja on valmis lähtemään matkaan lyhyellä varoitusajalla.

Hieman matkaan lähtö hermostuttaa, sillä taaperon kanssa matkustamiseen lisäjännitystä tuo neidin päätään nostava uhmaikä. Tai ennemminkin tahtoikä. Hän tietää, mitä haluaa ja hänen mielestään äidin velvollisuus on se Hänen Korkeudelleen toimittaa välittömästi. Mikäli taaperon tahto ei toteudu, on luvassa ihanaa luovuuttaa: itkupotkuraivarikonsertti suoraan täydellä volyymilla.

Äiti saakin nyt pakata mukaan pillimehut, riisikakut, maissinaksut sekä muuta aktiviteettia, sillä luvassa on matkaamiseen haastetta kerrakseen. Menemme satamaan julkisilla kulkuvälineillä, joten n. 40 minuutin aikana voi tapahtua mitä vain! Ja se on vasta alkua.

Viime reissun kokemusten perusteella nälkäisen taaperon kanssa ei kannata mennä laivan buffet-ruokailuun. Meidät laitettiin istumaan perimmäiseen nurkkaan, jonne johti kapea käytävä. Käytävän varrella oli kymmeniä muita taaperoita syöttötuoleissaan kiukuttelemassa nälkäänsä. Ja kun ne laivan kattaukset ovat tupaten täynnä, sai jonottaa ruokia useaan otteeseen: ensin taaperolle lastenpöydän jonossa, sitten äidin ruokia ja sitten matkaseurueen muiden henkilöiden aterioita. Lopputuloksena oli, että ruokailun venyessä taapero menetti hermonsa, äiti ei ehtinyt kunnolla syömään ja muuta seuruetta en nähnyt juurikaan koko ruokailun aikana, sillä suurin osa ajasta meni ruokajonossa. Lisäksi tuli koettua, että suola- ja pippurisirotin ei viihdytä 1,5-vuotiasta 20 sekuntia kauempaa.

Palailen kertomaan kuulumisia viikon puolivälin jälkeen, kunhan olemme reissusta kotiutuneet. Oikein ihanaa sunnuntaita kaikille!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Piristystä juhlaan ja arkeen kivoilla kynsillä

Pikkujoulukauden lähestyessä tahtoisin jakaa teille vinkin, jonka avulla kynnet saa juhlakuntoon pienellä budjetilla. Pienellä vaivalla on mahdollista kehitellä itselleen katseenkestävät kynnet, mikäli aikataulu sen sallii (lakkojen kuivumiseen menee oma aikansa). Tarvitset vain pirteän väristä kynsilakkaa sekä kynsien koristeluun tarkoitettuja tarroja. Lopputulos ei vastaa ulkonäöltään tai kestävyydeltään ammattilaisen tekemiä kynsiä, mutta näillä välineillä loihdit kuitenkin näyttävän lisän juhlalookiin ilman suurta rahallista panostusta.

Kynnet viilataan ja lakataan halutun värisellä pohjalakalla. Kun lakka on kuivunut, kynsien päälle asetellaan kynsitarrat halutulla tavalla (omani ostin Emotionista hintaan 5,90€). Apuna voi käyttää  pinsettejä, niin pienten tarrojen käsittely helpottuu huomattavasti. Tarran päälle kannattaa lakata vielä väritön lakkakerros kestävyyden pidentämiseksi.

Kynsien koristelussa on rajattomat mahdollisuudet käyttää mielikuvitusta ja luovuutta!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s

Viilennystä karvakorvalle

Tämä postaus nyt tulee hieman liian myöhään keleihin nähden, mutta ajattelin kuitenkin esimerkkivideon kera jakaa teille koiran viilennysvinkin. Jostain syystä takatalvi on huomattavasti todennäköisempää, kuin "takakesä", mutta mikäli jokin maaginen helleaalto vielä sattuisi iskemään, haluaa Nelli-koiramme esitellä lajitovereilleen viilennyksen mallia:

Aitaukseen on siis yksinkertaisuudessaan laitettu rakennuksilta tuttu palju, joka paikallisessa halpahallissa oli tarjouksessa  kesällä, hinta noin 5 euroa. Nelli on noin 15 kg, sutjakka ja rakenteeltaan norppamainen koiruus, joten paljussa pyöriminen käy helposti, vaikkakin vesikuutioita voisi olla enemmänkin. Joka tapauksessa lenkkien jälkeen kyseinen paikka on ollut oikeinkin kätevä, eikä koira ole altaansa pienuudesta valitellut. Terve, nuori koira voi paljua käyttää tällaisenaankin, mutta esimerkiksi pienikokoiselle tai nivelongelmaiselle koiralle on kehitettävä toisenlainen ratkaisu, jossa altaaseen ja sieltä pois pääsy on tehty mahdollisimman toimivaksi koiran tarpeisiin nähden.

Tässäpä siis vinkkiä ensi kesän pihasuunnitteluun. Ensi kesänä aiomme upottaa allasta hieman maan sisään, asentaa pohjalle liukuesteen ja rakentaa pienen portaikon tai kehyksen altaan ympärille, jolloin allas olisi vielä käytännöllisempi koiraamme ajatellen. Kuitenkin toteutus tulee olemaan sellainen, että vedenvaihto ja altaan tyhjennys on mahdollisimman helppoa.

Pikaisen helpotuksen helteeseen tarjoaa myös nurmikon sadettaja. Koiralla on hauskaa vesipisaroita pyydystäessään, koira saa liikuntaa ja vesi viilentää helteellä mukavasti. Jos haluaa kehitellä koiralle hieman aktiviteettia, niin vedellä puolilleen täytetty pesuvati ja sinne tiputetut (ja pohjalle painuvat) koirannamit ovat kätevä vaihtoehto, sillä useimmat koirat tykkäävät namien "sukeltelusta" vadin pohjalta.

Helteille sopii ulkopuuhaksi myös "jääkimpale": Laita muovirasiaan pohjalle vettä ja lisää joukkoon koirannameja tai nappuloita. Laita pakkaseen. Kun ensimmäinen kerros on jäätynyt, lisää toinen kerros samalla tavalla ja toista, kunnes astia on täynnä. Anna jääkimpale koirallesi pihapuuhaksi helteellä, niin saat hetkeksi istua alas ja lukea vaikka päivän lehden.

Muistathan aina valvoa koiraasi etenkin vesileikkien yhteydessä!

---

Mikäli pidit tästä tekstistä, kerrothan siitä myös kavereillesi esimerkiksi Facebookin, Twitterin tai Instagramin kautta. Alla olevilla painikkeilla tai linkillä se käy kätevästi. 

Kiitos! 

Facebook: https://www.facebook.com/luovaaelamaa

Twitter:  https://twitter.com/Sanya__S

Instagram: http://instagram.com/sanya__s