Kuvasarjan miljöönä toimi keskiajalla rakennetun kirkon rauniot. Paikka on erittäin kuvauksellinen, vaikkei itse kirkosta olekaan jäljellä kuin kivimuurit ja sakaristo. Kirkko on alunperin rakennettu keskiajan loppupuolella (oletettavasti vuosien 1500-1520 välillä). Myöhemmin 1801 kosteuden runtelema kirkko huutokaupattiin ja sen puu- ja kivimateriaaleja käytettiin navettojen rakennukseen.
Raunioilla on tunnearvoa minulle lapsuuteni leikkipaikkana, joten halusin ikuistaa myös oman jälkikasvuni samassa ympäristössä. Kuvaustilanne oli rauhallinen ja eteni omalla painollaan. Seurasin lapseni liikkeitä hänen kierrellessään kirkonraunioiden ympäristössä ja tutkien uteliaana näkemäänsä.
Juuri päiväunilta heränneen lapsen uteliaasta tutkimusretkestä taltioitui useita tunnetiloja, vaikka itse kuvaustilanne oli hyvin seesteinen. Kamera vangitsi niitä pieniä hetkiä, jotka paikan päällä vilahtivat nopeasti ohi.
Se taltioi kuvasarjan "Tunteiden raunioilla"
 |
| "Epävarmuus - Insecurity" |
 |
| "Päättäväisyys - Determination" |
 |
| "Yksinäisyys - Loneliness" |
 |
| "Ilo - Joy" |
 |
| "Seesteisyys - Serenity" |
 |
| "Rakkaus - Love" |
Viimeisen kuvan otti poikkeuksellisesti rakas siskoni. Kuvan jälkikäsittely on omaa käsialaani ja tarkoituksella tehty näin, sillä halusin kuvaan herkän ja unenomaisen tunnelman.
Mikä kuvista on sinun suosikkisi?
